Esther Leander suomalaista yhteiskuntaa kehittämässä

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 6/2007.

Riihimäkeläinen Esther Leander on asettunut vuoden 2007 eduskuntavaaleissa SKP:n ehdokkaaksi Hämeen vaalipiirissä. Aikaisemmin Kristillisdemokraateissa aktiivisesti toiminut vakaumuksellinen kristitty nainen siirtyi syksyllä 2006 Suomen kommunistiseen puolueeseen. Hän huomasi internetistä SKP:n ohjelman luettuaan, että puolue edustaa hänelle tärkeitä asioita.

Käytäntö on osoittanut hänen mukaansa, että tässä puolueessa toimitaan niin kuin puhutaan. Ohjelmien ja arjen työn välillä ei ole ristiriitaa.

– Toiminnassani haluan asettaa etusijalla työttömät, eläkeläiset ja yksinhuoltajat. Tahdon keskittyä etenkin heidän asioidensa ajamiseen , toteaa Leander, 36-vuotias tradenomi ja työvoimaneuvoja.

– Toki kaikki asiat jotka SKP edustaa ovat minullekin tärkeitä, hän lisää.

Vuoden 1999 pakolaisnainen Suomessa

Kenialaissyntyinen Leander joutui lähtemään pakolaiseksi Kongosta vuonna 1994. Hän kertoo, miten maassa oli joka puolella korvia, jotka kuuntelivat mitä puhuttiin. Keneenkään ei uskaltanut luottaa. Voi vain miettiä, miltä hänestä tuntuu erään puolueen vaalikampanja korvineen!

Alkuaika Suomessa Oravaisten vastaanottokeskuksessa oli hänen mukaansa hyvin masentavaa. Miehensä kuoleman jälkeen Esther Leander koki, mitä on olla yksinhuoltaja Suomessa. Suomalaisilta saamaansa vastaanottoa hän kuvaa sanalla vaihteleva.

– Jotkut ovat suhtautuneet hyvin, toiset huonommin, hän tuumii.

Leander on valittu vuoden pakolaisnaiseksi Suomessa 1999. Vaikka hän itse ei välittäisi korostaa maahanmuuttajataustaansa, niin vaalikeskusteluissa aihetta on vaikea välttää. Hän peräänkuuluttaa sitä, että ihmiset otettaisiin huomioon ennen kaikkea yksilöinä eikä esimerkiksi ensisijaisesti pakolaisina.

– Mitä maahanmuuttajat voivat antaa suomalaiselle yhteiskunnalle ja kulttuurille ovat kysymyksiä, jotka liian usein jäävät syrjään keskusteluissa. Pääpaino kun niissä tuppaa olemaan ongelmissa ja kustannuksissa.

Maahanmuuton positiivista puolta

Suomessa asuu tuhansia maahanmuuttajia eri maista joka puolelta maanpalloa. He ovat tuoneet mukanaan oman maansa kulttuuria ja tapoja. Tänään suomalaisen ei tarvitse matkustaa esimerkiksi Intiaan saamaan ruoka- tai makuelämyksiä, vaan voi viedä koko perheen ulos syömään intialaista, kiinalaista, italialaista, kreikkalaista tai turkkilaista ruokaa. Näin ainakin Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa.

Suomalainen voi myös harrastaa ja oppia mitä tahansa vierasta kieltä tai ruoanvalmistuksen, erilaisten tanssien, musiikin tai itsestä huolta pitämisen taitoja täällä koto-Suomessa. Ei tarvitse tehdä muuta kuin lähestyä, kysyä ja antaa koulutetuille, osaaville ja kokeneille maahanmuuttajille mahdollisuuksia jakaa heidän kotimaistaan tulleet kulttuurit, taidot ja tiedot suomalaisten kanssa.

Korkeasti koulutettua työvoimaa

Työvoimaneuvojana työskentelevä Leander muistuttaa, että monet maahanmuuttajat ovat korkeasti koulutettuja ja heillä on pitkä työkokemus omissa lähtö- tai muissa maissa.

– He voivat ja pystyvät hyvin tekemään mitä tahansa työtä yhtä hyvin kuin muut suomalaiset. He kykenevät elättämään oman perheensä, maksamaan veroja ja rakentamaan taloudellisesti vahvan Suomen.

Leander kertoo, miten tuntuu pahalta nähdä hyvin osaavia, korkeasti koulutettuja suomen ja ruotsin kielen sujuvasti taitavia maahanmuuttajia roikkumassa kadulla kymmeniä vuosia työttömänä. Ja samaan aikaan suomalaiset tekevät ylitöitä ja ylikuormittavat itseään elättämällä omia perheitään ja kymmeniä tuhansia työttömiä maahanmuuttajia.

– Eikö olisi jo korkea aika hyväksyä ja ottaa vastaan maahanmuuttajien tarjoamaa työvoimaa? Monet Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat kotoisin maista, missä perhearvot ovat edelleen korkeita. Joissakin maissa missä lapsi kasvattaa koko kylä. Vanhempia kunnioitetaan, vanhuksia rakastetaan ja heistä pidetään huolta huolellisesti kuolemaan saakka.

Tapoja ja taitoja

Tässä yhteydessä Esther Leander haluaa nostaa esille monien eläkeläisten huonon taloudellisen aseman. Monissa maissa, joista Suomeen on ihmisiä tullut, naapuri tarjoaa naapurille apua tarvittaessa ja avioliittoja kunnioitetaan. Yhteistyöstä maahanmuuttajien kanssa Suomen yhteiskunta saisi hyviä huolehtivia lähihoitajia, joista on pulaa täällä hetkellä.

– Samoin kuin maahanmuuttajat ovat poimineet hyvät käytännöt, tavat ja taidot Suomen yhteiskunnasta, myös maahanmuuttajat pystyvät tarjoamaan yhteiskunnalle yhtä lailla hyviä käytäntöjä, tapoja ja taitoja, muistuttaa Leander.

MARKKU TULANDER