ETUC: Ay-liike vaatii lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta

Euroopan ammattiliittojen keskusjärjestö ETUC on marraskuussa 2025 nostanut esiin työntekijöiden oikeuksien puolustamisen ja uuden työmarkkinamallin vahvistamisen merkityksen Euroopassa. Hiljattain järjestö kommentoi Euroopan unionin tuomioistuimen päätöstä minimipalkkadirektiivistä ja vaati sen ripeää toimeenpanoa kaikissa jäsenmaissa. Suomalainen ay-liike on toisella kannalla.

”Direktiivi tukee työntekijöiden toimeentuloa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta”, sanoo ETUC:n pääsihteeri Esther Lynch järjestön kotisivuilla.

ETUC:n mukaan kyse ei ole pelkästä teknisestä sääntelystä, vaan miljoonien työntekijöiden arjesta ja oikeudesta elämiseen riittävään palkkaan.

Direktiivin täytäntöönpano on testi EU:n sitoutumisesta omiin sosiaalisiin periaatteisiinsa. Marraskuun aikana järjestö on myös kampanjoinut verotuksen oikeudenmukaisuuden puolesta ja vaatinut ay-liikkeen aseman vahvistamista Euroopan komission toiminnassa. ”Ay-liikkeen vahvistaminen ja työntekijöiden aseman parantaminen ovat olennaisia tavoitteita globaalissa kilpailutilanteessa ja sosiaalisen vastuun kannalta”, todetaan ETUC:n tiedotteessa.

ETUC:n toiminta heijastaa eurooppalaisen sosiaalimallin ydinarvoja: laadukkaat työpaikat, tasa-arvo ja oikeudenmukainen palkkaus. Marraskuun aloitteet kytkeytyvät EU:n ajankohtaisiin sosiaalipoliittisiin linjauksiin ja työmarkkinaosapuolten yhteistyöhön, jossa ETUC toimii aktiivisesti. Järjestö koordinoi ammattiliittojen yhteisiä tavoitteita eri sektoreilla ja painottaa, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei ole neuvottelukysymys vaan demokraattisen yhteiskunnan perusta.

Työväenluokan näkökulmasta ETUC:n linjaukset ovat tervetullut vastavoima pääoman ylivaltaan, joka pyrkii purkamaan työehtoja ja siirtämään vastuun kriiseistä työntekijöille. Minimipalkkadirektiivin toimeenpano on konkreettinen askel kohti sellaista Eurooppaa, jossa työn arvo tunnustetaan ja jossa ei-binaaristen ja moninaisten sukupuolten oikeudet kuuluvat osaksi työelämän tasa-arvoa.

Miksi Suomessa ei tarvita lakisääteistä minimipalkkaa?

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi Demokraatin haastattelussa 20.1.2020, että Suomessa ei tarvita lakisääteistä minimipalkkaa, koska ”nykyjärjestelmä voi sanoa toimivan erinomaisesti”, sanoo Eloranta. Hän korosti, että työehtosopimusten yleissitovuus tarjoaa palkansaajille hyvän turvan ja kehittyvät palkat, joiden korvaaminen minimipalkkalainsäädännöllä olisi ongelmallista. Elorannan mukaan tärkeintä on vahvistaa ay-liikettä ja työehtoneuvotteluja, sillä niillä turvataan palkkakehitys paremmin kuin lain määräämällä minimipalkalla.

EU:n minimipalkkadirektiivi hyväksyttiin EU:n neuvostossa 4.10.2022 ja Euroopan parlamentissa 14.9.2022, ja sen tavoitteena on taata riittävä vähimmäispalkka koko EU:ssa sekä torjua työssäkäyvien köyhyyttä. Silloinen työministeri Tuula Haatainen totesi komission ehdotuksen julkistamisen yhteydessä lokakuussa 2020, että direktiivi on tärkeä askel työssäkäyvien köyhyyden torjunnassa, tuloerojen tasoittamisessa sekä työehtosopimustoiminnan tukemisessa kaikissa jäsenvaltioissa. Ministeri korosti, että Suomessa palkat määräytyvät pääosin työehtosopimusten kautta, eikä direktiivi velvoita Suomea ottamaan käyttöön lakisääteistä vähimmäispalkkaa.

Suomalainen ay-liike näkee direktiivin kannatettavana työmarkkinoiden vahvistajana, mutta korostaa, että palkkojen määrittelyn tulee jatkossakin perustua työehtosopimusjärjestelmään. Ammattiliitot vastustavat lakisääteistä minimipalkkaa Suomessa, sillä se voisi heikentää yleissitovuutta ja vaarantaa nykyisiä työehtoja. Työ- ja elinkeinoministeriö on todennut, että direktiivin täytäntöönpano ei edellytä Suomessa lakimuutoksia, koska nykyinen lainsäädäntö täyttää vaatimukset.

Työnantajajärjestöt kuten Elinkeinoelämän keskusliitto pitävät tärkeänä, ettei EU:n sääntelyä lisätä sosiaali- ja työelämäasioissa, luottaen suomalaiseen työehtosopimusmalliin parhaana tapana määritellä palkat.

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan EU:n minimipalkkadirektiivi uhkaa Suomen työmarkkinamallia, joka perustuu alakohtaisiin työehtosopimuksiin. EK:n mukaan EU-tason minimipalkkasääntely vähentäisi ja pahimmillaan estäisi työmarkkinaosapuolten mahdollisuudet neuvotella palkoista ja työehdoista alakohtaisesti siten, että otetaan huomioon sekä työnantajien että työntekijöiden edut samanaikaisesti. EK painottaa, että palkat tulee määrittää kansallisesti ja työmarkkinajärjestöjen kesken, mikä on linjassa pohjoismaisen työmarkkinamallin kanssa. EK näkee komission minimipalkkahankkeen tarpeettomana ja varoittaa EU:n pyrkimyksistä laajentaa toimivaltaansa alalle, joka ei kuulu EU:n perustamissopimuksen piiriin. Lisäksi se korostaa, että yritysten mahdollisuudet palkata työvoimaa tulee turvata ja että yhdenmukainen minimipalkanmuodostusmalli ei ota riittävästi huomioon jäsenmaiden erilaisia työmarkkinamalleja ja palkkaeroja, mikä voi jopa kasvattaa palkkaeroja entisestään.

---