Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    EU-selonteko tekohengittää perustuslakia

    Arkiston arkiston artikkeli
    3.11.2005 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: TA nro 44/2005.

    Suomen hallitus esitteli tällä viikolla eduskunnalle oman selontekonsa Euroopan unionin perustuslakisopimuksesta. Touko-kesäkuun vaihteessa Ranskassa järjestetyssä kansanäänestyksessä 55 ja Hollannissa 62 prosenttia äänestäneistä hylkäsi EU:n perustuslakisopimuksen.

    Kansanäänestysten jälkeen perustuslakisopimus on ratifioitu muutamassa jäsenmaassa. EU-johtajat ovat kuitenkin lykänneet keskustelun perustuslain lopullisesta kohtalosta ensi vuoden kesäkuuhun.

    Nyt Suomessa ollaan antamassa jo osittain haudatulle perustuslaille tekohengitystä. Hallitus havittelee eduskunnalta avointa valtakirjaa perustuslakiprosessin jatkamiselle. Suuri osa eduskuntapuolueista on sitä mieltä, että perustuslain voimaansaattamista on jatkettava nyt sovitulta pohjalta huolimatta Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tuloksista. Esimerkiksi Vasemmistoliitolla ei ole selvää kantaa sopimuksen ratifiointiin.

    Pääministeri Matti Vanhanen toivookin nyt, että Suomi voisi omalla kannallaan vaikuttaa perustuslaille myönteisen ilmapiirin syntymiseen Euroopassa. Nyt Suomessa tutkitaan, voidaanko perustuslakisopimus hyväksyä jo tulevana keväänä.

    Perustuslaki laajentaa EU:n valtaa

    Perustuslakisopimuksen taustalla on ajatus unionin lainsäädäntövallan laajentamisesta uusille alueille. Sekä komission että parlamentin valta tulisi perustuslain myötä kasvamaan. Komissiossa yhä enemmän päätöksiä tehtäisiin enemmistöpäätöksillä entisen yksimielisen päätöksenteon sijasta. Määräenemmistöpäätökset muuttavat käytännön politiikan luonnetta yhteistyöstä kohti tiukempaa vääntöä päätettävistä asioista. Myös Suomi tukee selonteossaan vahvaa komissiota.

    Toinen keskeinen muutos koskisi erityisesti kauppapolitiikkaa. Perustuslain puitteissa on unionin sisäisten palvelumarkkinoiden luominen välttämätöntä. Kaikki kauppapoliittinen toimivalta siirtyy unionille, eikä kauppasopimuksia enää tuoda kansallisiin parlamentteihin. Kolmas perustuslaissa kirjattu periaate on Euroopan unionin militarisointi.

    Lissabonin strategiassa muotoiltu avoimen koordinoinnin menetelmä laajenee perustuslain myötä edelleen. Unionin mukaan jäsenmaiden sosiaalipolitiikka on ”tiiviin yhteistyön aluetta”, jota seurataan ja johon annetaan erilaisia suosituksia.

    EU:n valta laajenee myös oikeus- ja poliisiasioissa.

    Oikeudellisesti ongelma

    Kelan tutkija Maija Sakslin on tarkatellut unionin perustuslakia oikeudellisesta näkökulmasta. Hänen mukaansa perustuslakisopimuksen tulkinnasta johtuvia seurauksia kansallisella tasolla on hankala ennakoida.

    – Oikeudellisena ongelmana on, kuka päättää siitä, kuka päättää, kuvaa Sakslin perustuslain aukkoja.

    Unionin perustuslaki ajaa aina kansallisten oikeuksien ohi. Myös hallituksen selonteko tunnustaa, ettei omaa kansallista perusoikeusaluetta enää ole.

    – Kansalaisten perusoikeudet on kyllä perustuslaissa listattu, mutta mitään keinoa niiden toteuttamiseen tai valvomiseen ei ole. Esimerkiksi sosiaalisilla oikeuksilla ei ole lopullista perustetta, sanoo Sakslin. Suomen kansallinen perusoikeusturva voidaan siis haastaa, mikä on merkittävä muutos aikasempaan verrattuna. (MK)


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Perinteiset maatalousmenetelmät voivat auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Laiduntaminen on yksi keskeisistä tavoista ylläpitää avoimia elinympäristöjä
    Tutkimus
    29.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehostunut maatalous uhkaa Natura 2000 -alueita

    ”Suurin uhka biodiversiteetin säilymiselle Euroopan Natura 2000 -suojelualueilla liittyy maatalouden tehostumiseen, kuten torjunta-aineiden käyttöön, ylilaiduntamiseen ja pie

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Screenshot 2025 11 17 215240
    Politiikka
    26.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    ETUC: Minimipalkkadirektiivion voitto työntekijöille

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!