EU-tiellä mentiin metsään

Kun porvarit ja sosiaalidemokraatit valmistautuivat liittämään Suomea Euroopan unioniin, SKP ja Tiedonantaja varoittivat toistuvasti valheellisista lupauksista.

EU-jäsenyyden luvattiin tuovan vakautta, vaurautta, työpaikkoja ja huokeampia elintarvikkeita kaikille, mutta työttömyys ja köyhien määrä vain paheni niin Suomessa kuin koko EU:ssa, ja ruoan hinnan aleneminen jäi haaveeksi.

Suomalaisille uskoteltiin, että EU ei uhkaa maamme sosiaalipolitiikkaa, mutta jäsenyys on jyrkentänyt sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen leikkaamista.

EU:n väitettiin merkitsevän vapaata kilpailua, mutta todellisuudessa EU-jäsenyys on kiihdyttänyt talouden ja vallan keskittymistä yhä harvempiin käsiin.

EU:ta markkinoitiin rauhanprojektina ja Suomen uskoteltiin säilyvän sotilaallisesti liittoutumattomana, mutta maatamme ollaan ”Naton eurooppalaiseksi pilariksi” ristityn EU:n, valmiusjoukkojen ja Nato-kumppanuuden myötä kytkemässä sotilasliittoon. EU-maat käyvät nyt USA:n ja Naton johdolla sotaa Afganistanissa.

Veto-oikeuden uskoteltiin turvaavan vaikutusmahdollisuutemme. EU:sta on kuitenkin perustuslain, yhtenäisvaluutan ja ylikansallisen enemmistövallankäytön kautta rakennettu kovaan vauhtia keskitettyä imperialistista liittovaltiota, jossa suurpääoma ja jäsenvaltiot yhdistävät voimansa kansojen alistamiseksi.

Kreikan ja Irlannin talouskriisi ja vaara sen leviämisestä useampiin EU:n jäsenmaihin on uusi esimerkki siitä, miten katteettomia lupaukset EU:n ja euron tuomasta vakaasta kehityksestä ovat olleet. EU-jäsenyyttä ja pääomaliikkeiden vapautta vastustaneen SKP:n varoitukset ovat osoittautuneet aiheellisiksi. Eli kuten SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen kirjoituksessaan toteaa: ”Sadat tuhannet, jopa miljoonat ihmiset joutuvat nyt maksamaan EU:n markkinaideologian ja finanssipääoman vallan seuraukset työttömyytenä, palkkojen ja eläkkeiden leikkaamisena, julkisten palvelujen alasajona ja asuntokriisinä.”

Tilanteen törkeyttä on vaikea kuvata kyllin kovin sanoin. Kun esimerkiksi Irlannin tapauksessa kasinotalouden kuplat puhkeavat ja kun suursijoittajien ja pankkiirien rahat uhkaavat kadota, nämä pelurit ja rötöstelijät huutavat apuun hallituksia pelastamaan heidät veronmaksajien kustannuksella. Eikä kyse ole vain irlantilaisista pankeista vaan myös muista Irlannissa operoivista ja sinne sijoittaneista eurooppalaisista ja kansainvälisistä pankeista.

Kauniista markkinapuheesta on jäänyt jäljelle vain sen kova ydin: voitot yksityistetään harvoille ja tappiot maksatetaan muulla yhteiskunnalla. Pankkien ja suursijoittajien varojen takaamiseen löytyy Irlannin kriisissä simsalabim lähes 100 miljardia. Sen sijaan tavalliset irlantilaiset laitetaan maksamaan pankki- ja pörssikeinottelijoiden aiheuttaman kriisin laskut asuntovelkoina, leikkaamalla julkisia menoja ja kiristämällä verotusta.

SKP:n mielestä kriisin hoitamisen lähtökohdan pitää olla se, että pankit ja pankkiirit laitetaan kriisiin syyllisinä myös vastuuseen sen laskuista. Jollei pankkien valtaa ja pääomaliikkeiden vapautta rajoiteta, kuljetaan vain kriisistä toiseen. Ainoaksi vaihtoehdoksi esitetyt yhä kovemmat leikkaukset kansalaisten toimeentuloon ja julkisiin menoihin uhkaavat viedä Euroopan entistä syvempään lamaan ja romuttaa vuosikymmenten tulokset sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen kehittämisessä.

Nyt tarvitaankin ympäri Eurooppaa toimintaa, jotta pysäytettäisiin kriisin laskujen maksattaminen tavallisilla, pieni- ja keskituloisilla ihmisillä. Ja kevään eduskuntavaaleihin valmistauduttaessa on syytä asettaa selkä seinää vasten ne puolueet ja poliitikot, jotka ovat valheellisin EU-lupauksin vieneet meidät tähän jamaan.