EU:n budjettikurisopimus haastaa perustuslain

Suomen eduskunta päättää syyskuussa Euroopan unionin niin sanotusta vakaussopimuksesta. Raflaavasta nimestään huolimatta kyseessä on tosiasiassa budjettikurisopimus, joka siirtää merkittävää taloudellista valtaa Suomen rajojen ulkopuolelle.

Eläköitynyt europarlamentaarikko ja taloustoimittaja Esko Seppänen julkisti viime viikolla uutukaisensa. Into-kustantamon kautta ilmestyneessä Emumunauksessa kunniansa kuulevat niin finanssikapitalismin banksterit kuin Suomen Euroopan talousunioniin muiluttaneet poliitikotkin.

Seppäsen mukaan EU:n vakaussopimus tulisi eduskunnassa käsitellä perustuslain säätämisjärjestyksessä, niin merkittävä vallansiirto on kyseessä.

Suomi EU:n suurin nettomaksaja

Emumunauksessa Seppänen jatkaa finanssikapitalismin analyysia. Spekulatiivinen rahatalous on jo ajat sitten irtautunut reaalituotannosta. Rahatalous on ottanut vallan ja tuhoaa nyt yhteiskunnan muita sektoreita, kuten työpaikkoja.

Euroopan päättäjät eivät Seppäsen mukaan edes yritä ratkaista akuuttia velkakriisiä.

– EU:n komissio ja parlamentti haluavat käyttää tilannetta hyväkseen liittovaltion rakenteiden luomiseen. EU:n jäsenmaat ovat eripuraisia, eivätkä pysty tekemään päätöksiä. Saksa on yksin ja eristetty, ainoastaan Suomi tukee Saksan politiikkaa, toteaa Seppänen.

Kannattaisiko Suomen nyt sitten suorin tein erota talousliitosta?

Kysymys on hankala, eikä Seppänen eroa suosittele. Hänen mukaansa Suomi on lukuisin, osin näkymättöminkin verkoin ja seitein sidottu yhteisvaluuttaan. Emu-alueen hajotessa Suomen lasku olisi melkoinen.

Toisaalta Suomen EU-kustannukset ovat jo nyt valtavia. Seppäsen arvioiden mukaan Suomi on EU:n suurin nettomaksaja asukaslukuun suhteutettuna. Viime vuonna Suomesta valui Brysselin herroille riihikuivaa 800 miljoonaa euroa.

Suomi on myös hyvää hyvyyttään maksanut jäsenyytensä aikana muiden EU-maiden maksuja liki 2,5 miljardia euroa, siis omien jäsenmaksujensa päälle. Näistä on viimeksi sovittu vuonna 2005, Matti Vanhasen pääministerikaudella ja siunauksella.

Kovin kalliiksi on EU-taival Suomelle käynyt.

Nokia keinotteli omilla osakkeillaan

Kirjan teon sivutuotteena Seppänen kertoi havainneensa myös Nokiasta mielenkiintoisen seikan, jota ei julkisuudessa juuri ole käsitelty. Nokia on nimittäin viime vuosina ostanut voitoillaan oman firman osakkeita peräti 21 miljardin euron arvosta, mikä on moninkertaisesti yrityksen nykyarvo.

Seppäsen mielestä tämä on järjetöntä. Sen sijaan että Nokia olisi panostanut esimerkiksi tuotekehittelyyn tai palkkoihin, käytti yritys valtavat omaisuudet pitääkseen osakekurssinsa korkealla. Keinottelu kertoo paljon Nokian johdon sekä omistajien ahneudesta ja lienee Nokian nykyisen alamäen osasyy.

Emumunaus on kuitenkin ennen kaikkea kirja euron kriisistä ja kriisin vaiheista. Seppänen itse ei näe muuta tietä ulos kriisistä kuin Euroopan keskuspankin linjan muutoksen. EKP joutunee joka tapauksessa taipumaan suoran setelirahoituksen antamiseen. Menettely on EU:n perussopimusten vastainen, mutta toisaalta sopimuksilla on tähänkin mennessä pyyhitty pöytää, mikäli taloustilanne on sitä vaatinut.