Euroopan syytä katsoa peiliin

Euroopan unioni on käytännössä itse luonut tilanteen, jossa ihmiset joutuvat unionin alueelle pyrkiessään ihmissalakuljettajien armoille.

– EU on määrätietoisesti viisumisäännöillä ja rajapolitiikalla sulkenut rajansa sellaisilta ihmisiltä, jotka pyrkivät Euroopan alueelle ilman henkilöpapereita tai matkustusasiakirjoja. Se synnyttää ihmissalakuljetuksena tunnetun liiketoimintamallin. EU on omilla poliittisilla valinnoillaan synnyttänyt tilanteen, jossa hoidetaan vain oireita, ei syitä, toteaa maahanmuuttoon perehtynyt tutkija ja tietokirjailija Jussi Förbom.

Kasvavien turvapaikanhakijoiden määrien ei pitäisi Förbomin mukaan tulla kenellekään aikaansa seuraavalle yllätyksenä. Kriisit ja konfliktit ovat kyteneet ja kypsyneet jo vuosikausia.

Förbom pelkää, että tilanne ei lähivuosina tule muuttumaan parempaan suuntaan.

– Tämä on uusi normaalitila, joka tulee kestämään pitkään. Eikä Suomi tai Eurooppa voi valita, olemmeko mukana kantamassa vastuuta vai ei.

Rajat auki Eurooppaan

Förbomin mielestä Euroopan unioni ei voi välttää vastuutaan siitä, että ihmiset ovat pakotettuja liikkumaan kotiseuduiltaan. On syytä katsoa peiliin.

– EU toteuttaa uuskolonialistisia pyrkimyksiä Afrikassa ja Lähi-idässä. Tuotetaan olosuhteita, jotka väistämättä johtavat eriarvoisuuden kasvuun.

Toisaalta EU on rakentanut sekä byrokraattisia esteitä että konkreettisia muureja, joilla ihmiset yritetään pitää Linnake-Euroopan ulkopuolella.

Förbom muistuttaa, että Turkin ja Kreikan välillä on jo muuri, minkä vuoksi ihmiset pakotetaan ihmissalakuljettajien armoille ja hengenvaarallisille reiteille yli Välimeren.

Förbomin mukaan ongelmaan olisi yksinkertainen ratkaisu.

– Avataan EU:n rajat. Poistetaan viisumipakko ja tehdään ihmisille mahdolliseksi turvallinen pääsy EU:n alueelle turvapaikanhakijaksi.

Valitettavasti ratkaisu tuntuu epärealistiselta. EU suhtautuu turvapaikanhakijoihin lähinnä turvallisuusongelmana, johon vastataan poliisin, armeijan ja kontrollin avulla.

Rasistisen puhetavan pitkät juuret

Suomessa etenkin perussuomalaiset ovat profiloituneet niin sanotusti ”maahanmuuttokriittisenä” puolueena. Puolueen johtoa myöten on käytetty kovaa, rasistista kieltä: on puhuttu ”elintasosurffareista” ja ”monikulttuurisuuden painajaisesta”.

Förbomin mukaan puhetavassa ei ole sinänsä mitään uutta. Hän jäljitti sitä eduskunnan puheenvuoroista vuonna 2010 ilmestyneessä pamfletissaan Hallan vaara. Maahanmuuttajista puhuttiin alentavaan ja epäinhimilliseen sävyyn jo 1990-luvun puolella. Nyt sosiaalinen media tuo puhetavan kaikkien tietoisuuteen.

On mielenkiintoista, että persujen kannatuksen kasvu ja sosiaalisen median nousu sattuvat samalle ajanjaksolle. Förbomin mielestä kehityskulut ovat vahvistaneet toisiaan.

Förbom haluaa painottaa, että suhtautumisessa maahanmuuttoon ei ole kahta ääripäätä: on vain pieni mutta äänekäs rasistien ja muukalaisvihamielisten joukko ja ihmisten suuri enemmistö, joka haluaa auttaa ja suhtautuu ilmiöön asiallisen humaanisti.

– Luulen, että keskustelu tulee vielä kärjistymään. Jostain tuo syvä katkeruus, pelon ja vihan sekamelska kumpuaa, ja pelkää, ettei se ole vielä löytänyt kliimaksiaan, ounastelee Förbom.

Kokoomus pääsee pälkähästä

Kun huomio on kiinnittynyt persuihin, pääsee Förbomin mielestä hallituskumppani kokoomus pälkähästä.

– Hallitus tekee oikeistolaisempaa politiikkaa kuin aiemmat kokoomusjohtoiset hallitukset. Kokoomuksessa on hyvin vahva nationalistinen ”me ensin, vieraat ehkä sitten” –vire. Kokoomus ei joudu mihinkään vastuuseen kun persut vievät kaiken huomion.

Förbom muistuttaa, että kokoomuksessakin ovat omat ”möläyttelijänsä”, ennen muuta Ben Zyskovicz, joka on jatkanut omaa ennakkoluuloilla kuorrutettua linjaansa ilman, että puheista nousisi samanlaista some-raivoa kuin persujen vastaavista.

Kun muualla Euroopassa turvapaikanhakijoiden tulvaan suhtaudutaan kyynisesti, olisi Suomella Förbomin mukaan hyvä mahdollisuus toimia toisin. Se kuitenkin vaatisi koko kansakunnan asennon ja asenteen muutosta. Ilman sitä emme voi toimia rationaalisesti ja inhimillisesti.

– Turvapaikanhakijatilanne ei tule helpottumaan. Yhteiskunnallinen ilmapiiri Suomessa ei muutu ennen kuin tajuamme, että kyseessä ei ole nopeasti ohi menevä tilanne. Suomi on osa EU:ta eikä voi vältellä omaa vastuutaan, toteaa Förbom.