Eurooppaan synnytetään demokratialiikettä
Kreikan entinen valtiovarainministeri ja Syrizan parlamentaarikko, taloustieteilijä Yanis Varoufakis piti viikolla tilaisuuden, jossa hän julkisti eurooppalaisen Democracy in Europe Movement 25, lyhyemmin DiEM25-liikkeen. Liikkeen tavoitteena on demokratisoida Euroopan unioni vuoteen 2025 mennessä.
Varoufakis joutui Kreikan valtiovarainministerinä EU-eliitin höykytyksen kohteeksi Kreikan taloustilanteen vuoksi. Lopulta Varoufakis savustettiin ulos pestistään viime heinäkuussa. Hänen kommenteistaan on huokunut syvä epäluottamus EU:n instituutioihin, ennen muuta rahaliitto Emun ja Euroopan keskuspankin toimintaan.
Varoufakisin mukaan DiEM25-liike pyrkii kokoamaan väkeä eri puolilta Eurooppaa. Lähiajan tavoite on kutsua koolle kokous, jossa eurooppalaiset voivat keskustella, kuinka he vuoteen 2025 mennessä voivat saada aikaan täysimittaisen eurooppalaisen demokratian.
Liikkeellä on oma manifesti Euroopan demokratisoimiseksi. DiEM25:n manifestissa vaaditaan seuraavan vuoden aikana nykyisten euroinstituutioiden roolituksen muuttamista perussopimusten sisällä sekä seuraavan 10 vuoden aikana perussopimusten uudelleenkirjoittamista ja Euroopan muuttamista liittovaltioksi.
Irti EU:n ja euron edustamasta politiikasta
SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju arvioi Varoufakisin DiEM25-liikettä kommunistisen puolueen näkökulmasta.
– Peruskysymys on tietenkin vaatimus politiikan suunnan muuttamisesta, uusliberalistisen hegemonian murtamisesta. EU on yksi tämän hetken tehokkaimpia työkaluja uusliberalismin levittämiseen ja sen voimistamiseen. SKP:n näkökulmasta keskeistä ei olekaan pelkkä ero EU:sta tai eurosta vaan perusteellinen ero EU:n ja euron edustamasta politiikasta. Tässä mielessä erotumme useimmista nationalisteista, joilla ei ole selkeää talouspoliittista vaihtoehtoa eurokurille ja leikkauksille.
”Ilman muuta vastustamme EU:ta ja se on syytä ihmisille avoimesti kertoa.”
Ketoharjun mukaan samaan aikaan on syytä muistaa, että vastustamme liittovaltiokehitystä.
– Varoufakisin aloitteen ongelmallisena puolena on juuri liittovaltiokehitys – vaikka vasemmistolaiselta pohjaltakin, mutta silti. Positiivisena puolena sitä vastoin on vaatimus Euroopan laajuisesta, nykyisen EU:n vastaisesta liikkeestä ja tiettyjen EU:n nykyisten ongelmakohtien kritiikki. Molempia ilman muuta tarvitaan.
Ketoharju toteaa, että nyt on syytä seurata ja analysoida näitä eri aloitteita: mistä niissä on kyse, ja mikä on oma linjamme.
– Ilman muuta vastustamme EU:ta ja se on syytä ihmisille avoimesti kertoa. Niistä lähtökohdista pääsee hyvin avaamaan omia näkökantojamme, miksi vastustamme – ja olemme kaiken aikaa vastustaneet – unionia ja mitä kaikkia ongelmia siihen liittyy.
