Eurooppalaista vastarintaa ja vaihtoehtoja

Hallitusten ja Euroopan unionin johtajien pyrkimys panna kansalaiset maksamaan finanssikriisin laskut on saanut vastaansa joukkoliikkeitä ympäri Eurooppaa. Kreikassa lakot ja mielenosoitukset ovat jatkuneet jo keväästä alkaen. Ranskassa on nähty isoimmat yhteiskunnalliset liikkeet sitten ”hullun vuoden” 1968. Portugalissa oli laajin yleislakko sitten ”Neilikkavallankumouksen”. Dublinissa oli Irlannin historian suurin mielenosoitus. Espanjassa järjestettiin yleislakko. Italiassa toista miljoonaa ihmistä osoitti joulukuussa mieltä hallituksen politiikkaa vastaan….

Tämä näkyi ja kuului Euroopan vasemmiston kokoontuessa joulukuun alussa 3. kongressiin Pariisiin. Euroopan vasemmiston uudeksi puheenjohtajaksi valittu Ranskan kommunistisen puolueen puheenjohtaja Pierre Laurent totesi, että kamppailuja käydään Euroopan vapauttamiseksi finanssimarkkinoiden vallasta ja tien avaamiseksi radikaalisti toisenlaiselle kehitykselle.

Politiikan demokratisoiminen

Kongressi hyväksyi Euroopan vasemmiston poliittisen toimintaohjelman alkavalle kolmivuotiskaudelle. Siinä todetaan nykyisen kriisin olevan paitsi finanssi- ja talouskriisi myös ekologinen, moraalinen ja demokratian kriisi. Kyse on järjestelmän kriisistä, globalisoituneen ja finanssijohtoisen kapitalismin kriisistä.

Ohjelmassa hahmotellaan tietä ulos kriisistä kolmessa pääsuunnassa: ”politiikan radikaali demokratisoiminen”, ”emme maksa teidän kriisiänne” ja ”uusi kehityksen malli”.

Kriisistä ei löydy ulospääsyä, jos ihmisille ei anneta ratkaisevaa sanavaltaa, totesi toimintaohjelman esitellyt Saksan Linken Lothar Bisky, joka jätti kongressissa puheenjohtajan tehtävät. Politiikan demokratisoimista tarkastellaan ohjelmassa ennen muuta mielenosoitusten, lakkojen ja protestien voimistamisena. Tällä pohjalla pyritään kokoamaan poliittisia ja yhteiskunnallisia liittoutumia uusliberalismia ja finanssipääoman valtaa vastaan.

”Emme maksa teidän kriisiänne”

Toimintaohjelmassa esitetään lukuisia konkreettisia toimia kriisin torjumiseksi ja finanssimarkkinoiden vallan rajoittamiseksi. Pankkien tukemisen sijasta pitää mitätöidä osa vaikeuksissa olevien maiden veloista ja leikkauslistojen sijasta on ohjattava rahaa sosiaalisiin ja työllistäviin tarkoituksiin. Muita toimia ovat muun muassa spekulatiivisten pääomaliikkeiden verottaminen, veroparatiisien kieltäminen ja pääomatulojen verotuksen kiristäminen.

Työttömyyden ja köyhyyden torjumiseksi esitetään eurooppalaista minimipalkkaa, joka on vähintään 60 prosenttia kunkin maan keskipalkasta, ”samaa palkkaa samasta työstä kussakin maassa”, perusturvan parantamista ja asumismenojen alentamista. Kantaa otetaan myös työajan lyhentämiseksi ansioita alentamatta ja eläkeiän nostamista vastaan.

Uusi kehityksen malli

Toimintaohjelmassa hahmotellaan yhteiskunnallisen kehityksen uutta, demokraattista, ekologisesti kestävää, rauhanomaista ja humaania kehityksen mallia. Tähän liittyvät vaatimukset joukkojen vetämiseksi Afganistanista, Naton purkamiseksi ja EU:n militarisoimista vastaan. Solidaarisuus Palestiinalle, Saharawille sekä Kuuballe ja muulle Latinalaiselle Amerikalle tuli toimintaohjelman lisäksi muutenkin vahvasti esille kongressissa.

Ympäristöpolitiikassa Euroopan vasemmisto vastustaa päästökauppaa ja tukee ympäristöliikkeiden ja Bolivian Cochabamban julistuksen vaatimuksia ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

Uusi kehityksen malli tarkoittaa lisäksi yksityistämisen hylkäämistä ja radikaalia demokratian laajentamista. SKP:n ehdotuksesta ohjelmaan kirjattiin strategisesti tärkeiden alojen, kuten pankkien ja energiatuotannon yhteiskunnallista omistus ja demokraattinen valvonta.

Eurooppalainen kansalaisaloite

Kongressi päätti valmistella EU:n Lissabonin sopimuksen mahdollistaman eurooppalaisen kansalaisaloitteen, jolla vaaditaan ohjaamaan rahaa pankkien sijasta työllisyyteen, koulutukseen, julkisiin palveluihin ja ekologisesti kestäviin hankkeisiin. Rahaa tähän tarkoitukseen koottaisiin muun muassa verottamalla spekulatiivisia pääomaliikkeitä.

Aloitteen kehittelyyn kutsutaan mukaan asiantuntijoita, ay- ja kansalaisliikkeitä. Jos aloitteeseen kerätään miljoona allekirjoitusta, se on otettava EU:ssa virallisesti käsiteltäväksi.

SKP:n aloitteesta kongressi vetosi eurooppalaisen ay- ja kansalaisliikkeiden joukkotoiminnan jatkamiseksi hallitusten ja EU:n ajamaa leikkauspolitiikkaa vastaan. Lisäksi päätettiin kampanjoida maahanmuuttajavastaisuutta, rasismia ja äärioikeistoa vastaan.

Sosialismin tavoite

Kuusi vuotta sitten Roomassa pidetyn perustavan kokouksen jälkeen Euroopan vasemmisto on laajentunut. Sen jäsenenä on 27 sosialistista, kommunistista ja punavihreää puoluetta. Suomesta jäsenenä ovat SKP ja Vasemmistoliitto. Tarkkailijajäseniä on 11.

Laajeneminen näkyi kongressin päättämissä henkilövalinnoissa. Ensimmäistä kertaa yksi varapuheenjohtajista on EU:n ulkopuolelta Itä-Euroopasta, Moldovan kommunistisesta puolueesta.

Euroopan vasemmiston lähtökohtiin ovat alusta alkaen kuuluneet sosialistiset arvot ja sen ohjelma on kapitalisminvastainen. Pariisissa hyväksytyssä toimintaohjelmassa todetaan nyt ensi kertaa selvästi, että Euroopan vasemmiston tavoitteena on sosialismi. Se tuli ohjelmaan SKP:n esityksestä.

Teksti on julkaistu Tiedonantajan Teoria ja politiikka -liitteessä 17.12.2010