Fidel ei hälytä suotta

Fidel Castro puhui viime viikon lauantaina ensi kertaa neljään vuoteen Kuuban parlamentin erityisistunnossa. Castro oli vaatinut parlamentin kutsumista koolle käsittelemään ydinsodan uhkaa, jonka Yhdysvaltain ja Israelin suunnitelma hyökätä Iraniin aiheuttaa. Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, kun Castro hälytti samasta uhasta.

Castro kehotti rauhaa rakastavien voimien maailmanlaajuiseen mobilisaatioon pahimman välttämiseksi ja esitti myös erityisen henkilökohtaisen vetoomuksen Barack Obamalle. Hän sanoi toivovansa, että Obama ei määrää hyökkäystä Iraniin, ”jos me kaikki taivuttelemme hänet olemaan tekemättä niin”.

Castro ei ole suotta huolissaan sodan uhasta. Kaikki merkit viime kuukausilta ja viikoilta ovat hälyttäviä.

Iran on toistuvasti varoittanut USA:ta ja Israelia hyökkäyksestä, ja Israelin keskeiset johtajat puolestaan ovat yhä tiheämmin painostaneet USA:ta hyökkäämään uhaten muussa tapauksessa hyökätä itse. Venäjä on toistuvasti varoittanut, että sota Iranissa on sille ehdottomasti mahdoton hyväksyä ja että se tulee tekemään kaikkensa estääkseen tämän mahdollisuuden.

Kuitenkin valmistelut hyökkäyksestä Iraniin ovat olleet Pentagonin suunnittelupöydällä jo 1990-luvun puolivälistä lähtien, kuten vuonna 1995 julkistettu dokumentti paljastaa. Ja nyt valmistelut niin USA:ssa kuin Israelissakin ovat ”edistyneellä valmiusasteella” ja huipputekniset asejärjestelmät mukaan lukien ydinkärjet ovat valmiusasemissa. USA:n asevoimien esikuntapäällikkö, amiraali Michael Mullen sanoi pari viikkoa sitten, että USA:lla on toteuttamiskelpoinen suunnitelma hyökätä Iraniin ja sen ydinlaitoksiin.

Heinäkuussa USA:n edustajainhuoneen republikaaniryhmä hyväksyi päätöksen näyttää vihreää valoa Israelin mahdolliselle pommituskampanjalle Irania vastaan ja totesi päätöslauselma 1553:een vedoten, että koko kongressiin on tehtävä samoin.

Tämän kuun alussa ryhmä entisiä CIA:n ja armeijan virkailijoita kirjoitti presidentti Obamalle uskovansa, että Israel valmistautuu hyökkäämään Iraniin elokuussa. Ryhmä selitti, että Israel haluaa aloittaa sodan yllättäen ja tehdä siitä Obamalle siten poliittisesti niin kestämätön, että hän ei voi tehdä mitään muuta kuin tarjota Israelille USA:n täyden sotilaallisen tuen.

Mutta miksi Castro puhui ydinsodan uhasta? Eihän Iranilla oman vakuutuksensa eikä myöskään Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n eikä USA:n tiedusteluorganisaatioiden arvioiden mukaan ole ydinaseita.

Kyse on siitä, ettei USA:lla oman arvionsa mukaan ole yksin eikä Israelin kanssa mitään mahdollisuutta voittaa Irania tavanomaisessa sodassa. USA voisi ”voittaa” sodan vain pudottamalla satoja ydinpommeja Iranin sotilastukikohtiin, ydinlaitoksiin ja teollisuuskeskuksiin ja tappamalla ainakin viidestä kymmeneen miljoonaa ihmistä. Mikään vähempi ei riitä, kuten muun muassa Valkoisen talon neuvonantajana kolmen hallinnon aikana toiminut Richard Clarke on julkisesti myöntänyt.

Castron mielessä on siis USA:n ja/tai Israelin yksipuolinen ydinsota, joka voisi laajentua ja jolla olisi kohtalokkaat seuraukset paitsi Lähi-idän ja Persianlahden alueelle myös koko maailmalle.