Garden Helsinki -hankkeen tuki romahti – rahoitus, avoimuus ja luontoarvot kaatoivat areenasuunnitelman

Orpo–Purran hallitus ilmoitti 20.7.2026 vetävänsä pois poliittisen tukensa Garden Helsinki -areenahankkeelta. Päätös pysäyttää vuosia valmistellun monitoimiareenan etenemisen tilanteessa, jossa rahoitusjärjestelyt, avoimuus ja vaikutukset kaupunkiluontoon ovat herättäneet laajaa kritiikkiä. Hanketta on valmisteltu vuodesta 2010, mutta sen taloudellinen perusta ja sijoituspaikan soveltuvuus ovat jääneet epäselviksi.

Ex-kaupunginvaltuutettu ja kansalaistoimija Yrjö Hakanen arvioi tuoreessa blogikirjoituksessaan, että poliittisen tuen vetäminen avaa mahdollisuuden vaihtoehdoille, jotka eivät perustu valtion rahoitukseen. Hakasen mukaan myös Helsingin kaupungin tulisi vetää pois tukensa hankkeelta, joka ei ole vastannut sille asetettuja lupauksia.

Hakanen kritisoi hankkeen sijoittamista Nordenskiöldinkadun varrelle. Alueen liikennejärjestelyt ovat arvioiden mukaan riittämättömät 20 000 katsojan tapahtumille, ja rakentaminen kaventaisi Helsingin Keskuspuiston eteläistä osaa.

”Samalla Garden Helsinki -areenahanke nakertaisi Helsingin Keskuspuiston eteläistä osaa ja alueella olevia ulkoliikunnan mahdollisuuksia”, sanoo Yrjö Hakanen, blogikirjoituksessaan (20.7.2026).

Museovirasto ja Arkkitehtiliitto ovat lisäksi vastustaneet hanketta valtakunnallisesti suojeltuun kulttuuriympäristöön sopimattomana.

Luontoarvot ja kaupunkitila paineessa

Garden Helsinki -hankkeen kaatuminen nostaa esiin laajemman keskustelun kaupunkiluonnon merkityksestä ja sen asemasta pääkaupunkiseudun rakentamisessa. Keskuspuisto on yksi Helsingin keskeisistä ulkoilu- ja virkistysalueista, ja sen kaventaminen olisi vaikuttanut tuhansiin kaupunkilaisiin. Luontoarvojen heikentyminen on ollut yksi hankkeen näkyvimmistä kiistakohdista.

Pääkaupunkiseudulla on samanaikaisesti käynnissä useita muita suuria areenahankkeita, kuten Kalasataman, Suvilahden ja Jätkäsaaren projektit sekä Vantaan Kivistön ja Espoon Vermon suunnitelmat. Lisäksi alueella toimii jo useita suuria tapahtumapaikkoja, kuten Olympiastadion, Veikkaus-areena, Espoon Metro-areena, Helsingin jäähalli ja Vantaan Energia-areena. Hakasen mukaan kaupallisia areenoita ei ole perusteltua rakentaa verovaroin tilanteessa, jossa tarjontaa on jo runsaasti.

Avoimuus, korruptioepäilyt ja vallankäytön rakenteet

Hakanen nostaa blogissaan esiin korruptioepäilyt ja kokoomuksen ”hyvä veli” -verkostojen vaikutuksen hankkeen valmistelussa. Kritiikki kohdistui erityisesti siihen, miten hankkeelle junailtiin 35 miljoonan euron valtiontuki. Orpo–Purran hallitus päätti vetää rahoituslupauksen pois, kun julkinen keskustelu avoimuudesta ja päätöksenteon läpinäkyvyydestä voimistui. ”Korruptiota pitää ehkäistä osallistuvalla demokratialla, avoimuudella ja rangaistuksilla sen rikkomisesta”, sanoo Hakanen.

Yrjö Hakanen korostaa, että verovaroja ei tule käyttää kaupallista voittoa tavoittelevien areenahankkeiden rahoittamiseen. Hänen mukaansa julkisen tuen tulisi kohdistua ei-kaupalliseen omaehtoiseen toimintaan sekä lasten ja nuorten liikuntaan ja harrastuksiin, joita järjestetään pääosin vapaaehtoistyöllä.

---