”Globalisaatioraportti jatkoa EK:n ja Evan propagandalle”

Alkuperäinen kirjoittaja: THOMAS MICKLIN

Valtioneuvoston kanslia julkaisi toissa viikolla julkaisun Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Se on Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraportti eli nk. globalisaatioraportti.

– Kysymyksessä ei siis ole mikään tutkimus vaan vain selvitys. Selvityksen käynnisti pääministeri tämän vuoden tammikuussa, huomauttaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n erikoistutkija Teuvo Junka.

Hänen mukaansa mitään toimenpide-ehdotuksia työryhmältä ei ainakaan julkisesti pyydetty. Loppuraporttiin, jonka laatineessa ohjausryhmässä suurpääomalla oli vahva edustus, ujutettiin kuitenkin huomattava määrä myös toimenpide-ehdotuksia.

– Selvityksen suositukset ovat suurimmaksi osaksi sitä samaa agitaatiopropagandaa, jota Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva ovat pitkin kesää ja syksyä harjoittaneet, Junka katsoo.

Nollatupon

avitusta?

Selvityksen keskeinen tarkoitus on ilmeisesti pyrkimys avittaa monivuotista nollatupoa. Alun perin selvitys piti julkistaa vasta joulukuussa. Mutta pääministeri, valtiovarainministeri ja ympäristöministeri olivat kiirehtineet julkistamisen marraskuun alkuun, ennen tuporatkaisua.

– Hallitushan jätti budjettiesityksensä verolinjankin riippumaan tuporatkaisun sisällöstä. Ja nyt pääministeri meni vielä pidemmälle: hänen mielestään myös ”lisäraha osaamiseen edellyttää maltillista tulopoliittista kokonaisratkaisua”, Junka siteeraa Helsingin Sanomia 14.11.

– Maltillinen tupo kuitenkin vähentää valtion verotuloja. Ja jos maltillista tupoa ajetaan lisäksi veronkevennyksillä höystettynä, valtion verotulot vähenevät lisää. Kuinka tämä helpottaa ”lisärahan saamista osaamiseen”?, Junka ihmettelee.

EU:n tahti-

puikko heiluu

Globalisaatioraportti hakee taustatukea ehdotuksilleen myös EU:sta. Esipuheessa kerrotaan, että Wim Kokin työryhmän ”lähtökohdat ovat pitkälle samat kuin tässä selvityksessä”. Sitten kerrotaan, että Kokin muotoileman strategian ”näkyvimpiä tavoitteita ovat tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen nostaminen kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta sekä erityisesti yksityisen sektorin T&K-panostuksen kasvattaminen”. Työryhmä toteaa, että nämä tavoitteet on toistaiseksi saavutettu vain Suomessa ja Ruotsissa.

– Jos näin on, eikö Suomessa voitaisi viimeinkin siirtyä hyvinvointipalvelujen parantamiseen? Ei. Työryhmä ottaa päällimmäiseksi asiakseen keinot, joilla pienentää julkista sektoria, lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta yhä enemmän, Junka huomauttaa.

Globalisaatio

pelkkää hyvää?

Selvityksen suurin ongelma on täysin kritiikitön suhtautuminen globalisaatioon. Perusajatuksena se esittää: ”Globalisaation uusi vaihe on koko maailmantalouden kannalta myönteinen asia. Se tarjoaa uusia mahdollisuuksia kehittyville maille elintasonsa kohottamiseen ja avaa kilpailukykyisille kehittyneille maille uusia markkinoita ja mahdollisuuksia hyödyntää uudenlaista työnjakoa.”

Raportin kantava ajatus on, että ihminen ja yhteiskunta ovat olemassa vain taloutta ja yrityksiä varten.

– Vaikka Suomen kilpailukyky on maailman parhaimpia, sitä pitää selvityksen mukaan yhä vielä parantaa. Ja vaikka tuottavuuden kasvu on myös ollut huippuluokkaa, sitäkin pitää edelleen kiihdyttää. Syyttävä sormi suunnataan erityisesti julkisen sektorin tuottavuuteen, Junka pohtii.

Yritykset koulutusta

määräilemään

Raportin mukaan korkean osaamistason yhdistyminen mataliin kustannuksiin on Aasian kehittyvien maiden ja itäisen Keski-Euroopan tuoma suurin haaste Suomelle ja suomalaisyrityksille.

Niinpä työryhmä käy ensiksi koko koulutusjärjestelmän kimppuun. Suomessa kun ei saada sittenkään aikaan tarpeeksi paljon huippuyksilöitä, huippututkimusta eikä muutakaan huipputasokasta.

– Työryhmän lukuisten suositusten perusajatus on ”koulutuksen työelämälähtöisyyden” ja markkinahenkisyyden parantaminen ja ”elinkeinoelämän” määräysvallan lisääminen kaikilla koulutuksen tasoilla, Junka toteaa.

Julkiset palvelut

yksityisille

Työryhmän mielestä kunnallisten hyvinvointipalvelujen siirtäminen yksityisille palveluntuottajille on keskeisessä asemassa yksityisen palveluyrittäjyyden edistämisessä. Työryhmän mielestä ”palvelualan, erityisesti sosiaali- ja terveysalan yrityshautomotoiminta on kehittynyt puutteellisesti”.

– Selvityksen mukaan ”useiden palvelujen kehittymistä jarruttaa oleellisesti suuri julkinen sektori ja heikot kannustimet palvelujen hankkimiseen yksityisiltä palveluntuottajilta”. Selvityksessä komennetaan hallitusta avaamaan virastojen ja laitosten tuki- ja hallintopalveluja kilpailulle, siis ulkoistamaan ja yksityistämään näitä toimintoja, Junka tulkitsee.

Ulkomaista pääomaa

Suomeen lisää

Selvityksessä ehdotetaan, että ”hallituksen tulee pikaisesti antaa lakiesitys ulkomaisten pääomasijoittajien verokohtelun muuttamiseksi siten, että ulkomaisen pääomasijoittajan sijoittaessa suomalaiseen rahastoon, voittojen verotus tapahtuu sijoittajan kotimaassa eikä Suomessa”.

Selvityksen mukaan ”on luontevaa, että suomalaiset yritykset siirtävät toimintojaan ulkomaille, joiden toimintaympäristö on Suomea edullisempi”.

Keppiä

työttömille

Työryhmän mielestä työvoimapolitiikka on ollut Suomessa tehotonta. ”Tämä tehottomuus on johtunut osittain huonoista kannustimista työllistymiseen (mm. oikeus ”rajattomaan” työmarkkinatukeen) mutta myös siitä, että työttömiä ei ole seulottu riittävästi, jotta heille olisi voitu tarjota soveltuvin toimenpide.”

– Niinpä työryhmä ehdottaa, että ”työmarkkinatuki ajallisesti rajoittamattomana tukimuotona tulee lakkauttaa ja kytkeä kiinteästi aktiivisiin toimenpiteisiin”, Junka lainaa raporttia.

Palkkapolitiikka

EK:n linjoille

Selvityksessä pidetään tärkeänä, että palkanmuodostus kehittyy Suomessa yritysten ja yksilöiden (!) tuottavuuserot paremmin huomioon ottavaan suuntaan.

Työryhmä ehdottaa: ”Paikallisella tasolla sovitaan muuttuvista – tuottavuuteen ja/tai tulokseen perustuvista – palkaneristä sekä nykyistä laajemmin mahdollisuudesta poiketa alan työehtosopimuksista irtisanomisen tai lomautuksen vaihtoehtona (mm. työaikajoustot). Paikallisen sopimisen mahdollisuus on ulotettava kaikkiin yrityksiin.”

– Palkkojen yleiskorotukset tulisi työryhmän mielestä mitoittaa matalammiksi kuin on työn tuottavuuden kasvun ja kuluttajahintojen nousun summa. Työryhmä siis suosittelee pääomatulojen lisäystä palkkatulojen kustannuksella, Junka korostaa.

Työryhmä ehdottaa myös osa-aikaisten työsuhteiden käyttömahdollisuuksien lisäämistä.

Veroehdotukset

Työryhmän mielestä työn verotuksen alentamista kaikilla tulotasoilla on jatkettava. Ylin rajaveroaste on sen mielestä laskettava enintään 50 prosenttiin.

Vanhuuseläkemaksu on työryhmän mielestä siirrettävä kokonaisuudessaan työntekijöiden maksettavaksi.