Guggenheimin paluu?

Helsingin kaupunginvaltuusto pisti viime vuonna stopin amerikkalaisen Guggenheim-säätiön museohankkeelle, joka olisi niellyt miljoonatolkulla julkista rahaa yksityisen taidepuljun pyöritykseen. Nyt Guggenheim tulee taas, mutta millä eväillä? Siitä keskusteltiin Helsingin Maanantaiklubilla.

Elokuvamaailmassa pätee kirjoittamaton sääntö, että jatko-osa on järjestään aina huonompi kuin alkuperäinen elokuva. Helsingissä viime vuoden alkupuolella näytelty Guggenheim-museofarssi näyttää sekin saaneen jatkoa, kun museobrändin johtajat ovat vierailleet samoilla asioilla suomalaisten poliitikkojen puheilla – ja taas hattu kourassa julkista rahaa vonkumassa, mikäli tiedot keskusteluista pitävät kutinsa. Tältä osin homman käsikirjoitus näyttää toistavan viimevuotista kaavaa.

Helsingin Maanantaiklubilla oltiin elokuun aluksi jälleen ajan hermolla, kun kolme kuntapolitiikan ja taiteen aktiivia keskustelivat Guggenheimin viimeisimmistä käänteistä. 

Ei kulttuuria vaan turismia

Helsinkiläinen kaupunginvaltuuston varavaltuutettu Kaarin Taipale (sd.) on toimittanut viime vuonna ilmestyneen Into-pamfletin Guggenheimin varjossa. Siihen on koottu puheenvuoroja, joissa pyritään pääsemään kaiken hypetyksen ja markkinointipuheen taakse keskustelemaan Guggenheim-museohankkeeseen liittyneistä faktoista. Taipale hiukan harmittelee sitä, että hänestä on pamfletin myötä muodostunut kuva Guggenheimin vastustajana, kun asia on paljon monivivahteisempi. Kyse on kuitenkin yksityisen bisneksen hankkeesta, johon havitellaan sekä kaupungin että valtion rahoitusta. 

– Guggenheimissa ei ole kyse kulttuuri-investoinnista vaan turistikohteesta. Keskustelussa korostuu taiteen sijasta brändi, jonka kuvitellaan aina olevan jotakin hyvää, totesi Taipale.

Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen Juha-Pekka Väisänen teki puheenvuoronsa aluksi pienen performanssin. Väisänen on aiemminkin verrannut Guggenheimia toiseen kansainväliseen amerikkalaislähtöiseen ”kulttuuri-ilmiöön”, pikaruokaketju McDonaldsiin. Niinpä Väisänen nytkin symbolisesti viskasi hampurilaisen roskikseen. 

Väisäsen mielestä kyse ei edes ole rahasta tai sen vähyydestä. Helsingin kaupungilla on rahaa, mutta mihin sitä käytetään, se on poliittinen päätös. Guggenheim-hankkeen ympärillä pyörii sellaisia rahasummia, joista muu suomalainen kulttuurikenttä näkee korkeintaan unia.

Sekä Taipale että Väisänen pitivät huonona sitä, että väen väkisin haetaan vastakkain asettelua julkisten kulttuurihankkeiden ja vaikkapa terveyspalveluiden välillä. Molemmat voidaan ottaa huomioon, jos halua löytyy. 

Guggenheim ei innosta taiteilijoita

Guggenheim on kansainvälinen brändi, joka hakee Suomesta uusia markkinoita. Taidepiirit eivät ole hankkeesta suuremmin innostuneet, mutta eivät sitä ole suorin tein tyrmäämässäkään – mikäli museo toteutetaan yksityisellä rahoituksella.

Kuvataiteilija Annika Rauhala Checkpoint Helsinki -organisaatiosta totesi, että uskottavan taidekaupungin brändi lähtee aivan jostain muualta kuin Guggenheim-museohankkeista. Rauhalan mukaan kuvataiteen piirissä ei Guggenheim nouse arvoasteikossa mitenkään erityisen korkealle: ambitiot ovat muualla.

Checkpoint Helsinki on profiloitunut hieman tahtomattaankin Guggenheim-kriittiseksi projektiksi. Tarkoituksena on ollut osoittaa, ettei Suomi välttämättä tarvitse ylikansallisia museoketjuja. Checkpoint Helsinki tuottaa ja tilaa nykytaidetta nousevilta kansainvälisiltä taiteilijoilta ja kuraattoreilta. Ensimmäinen projekti on nähtävissä Helsingin Juhlaviikoilla, jossa nähdään turkkilaisen käsitetaitelija Ahmet Ögütin performanssiteos Fahrenheit 451: Uusintapainos.

Uusi esitys syyskuussa

Guggenheim-säätiön edustajat vierailivat elokuun alussa Helsingissä ja tapasivat valtion ja kaupungin edustajien lisäksi yksityisiä tahoja. Säätiön pääjohtaja Richard Armstrong on kertonut tiedotusvälineille, että säätiö haluaa edelleen Helsinkiin museon ja että tällä kertaa hanketta puuhataan avoimemmin. 

Näillä näkymin Guggenheim-säätiö jättää uuden esityksensä Helsingin kaupunginhallitukselle syyskuun loppuun mennessä. Silloin selviää, kuinka paljon säätiö haluaa veronmaksajien rahaa hankkeeseensa.