Hallitukselta ei joululahjoja työttömille

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 47/2005.

Viimeisimpien tutkimusten mukaan työllisten määrä on maassamme hivenen kasvanut, mutta työttömyys ei ole silti merkittävästi vähentynyt. Helsingin työttömien toiminnanjohtaja Markku J. Kekäläinen pohtii, mikä maassa mättää.

– Marx osoitti aikoinaan kapitalismissa vallitsevat työmarkkinoiden pelisäännöt, joissa työvoima on tavara muiden tavaroiden joukossa ja sitä pyritään ostamaan mahdollisimman halvalla. Työvoiman hinnan alentamisessa tärkein keino ovat edelleen työttömät, joiden joukkoon joutumisen uhka hillitsee työssä olevien haluja mitata entistä suurempi osa työnsä tuloksesta itselleen.

Työttömyys on aina ollut hallitukselle oman ohjelmansa mukaan eräs maamme suurimpia ongelmia. Silti sen poistamiseksi ei tunnu löytyvän poliittista tahtoa. Syykin on selvä.

– Hallitus ja suurin osa kansanedustajista on niiden asialla, joille työttömyys ja työvoiman halpa hinta on etu. Tämän joukon taloudelliset edut on myös viritetty niin hyviksi, etteivät he halua vaarantaa niitä, ja siksi he kulkevat kiltisti isäntiensä talutusnuorassa, sanoo Kekäläinen.

Puheet työvoimapulasta Kekäläinen kuittaa turhina.

– Tilastoja lukemalla selviää, ettei työvoiman lisätarvetta ole. Sen sijaan nykyisen työvoiman järkevä hyödyntäminen on päässyt rappeutumaan työvoiman liikatarjonnasta johtuen. Ulkomaisen työvoiman haikailun sijasta pitäisi keskittyä kotimaisen työvoiman uudelleen organisoimiseen.

Köyhiltä vähäkin pois

Hallituksen budjettikeskusteluissa työttömyyden poistoon ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti. Esimerkiksi varallisuusveron poisto ei työtöntä lämmitä.

– Budjettipolitiikka on tulonjaon järjestelyä. Suomessa ei olla tyydytty kohdentamaan kansantalouden kasvua kaikkein rikkaimmille – käytännössä kahdelle suurimmalle tulonsaajien kymmenykselle – vaan on otettu kaikkein köyhimmiltä pois tulonsiirtoja, jolloin heidän tuloissaan on tapahtunut sekä suhteellista että absoluuttista vähentymistä, Kekäläinen kertoo oman näkemyksensä.

Presidenttiehdokkaat kävivät tiistaina suuren mediakohun siivittämänä HeTyn katukeittiöllä. Presidentin rooli työttömyyden vähentämisessä on lopulta vähäinen.

– On myönteistä, että ehdokkaat huomioivat työttömät. Siitä on kuitenkin pitkä matka sellaisiin toimenpiteisiin, joiden avulla pitkäaikaistyöttömiä työllistetään.

Markku J. Kekäläinen muistuttaa, miten presidentillä ei ole suoranaista päätösvaltaa työttömien ongelmien ratkaisemiseen

– Pitämällä asia esillä ja esittämällä ratkaisumalleja hän voi myötävaikuttaa ihmisoikeuksien kunnioittamiseen niin työttömien kuin muidenkin sorrettujen ja syrjittyjen kohdalla, hän tähdentää.

Kiina-ilmiö ei kannata

Eräs maassamme viime vuonna edelleen kiihtynyt trendi on kannattavien yritysten tuotannon siirtäminen ulkomaille. Voidaankin kysyä, onko irtisanominen Suomessa liian helppoa. Kekäläinen tuumii, miten irtisanominen käy helposti niillä työpaikoilla, joilla ei ole vahvaa ammattiyhdistysliikettä.

– Ruotsissa on tehty tutkimus firmojen ulkoistamisesta ja todettu, ettei ulkoistaminen taloudellisesti kannata. Ne yritykset, jotka ovat kehittäneet toimintaansa Ruotsissa, tuottavat paremmin.

Syyn tähän jokainen ammattimies ymmärtääkin: ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta on yrityksen ydinvoimavara myös käytännössä eikä vain juhlapuheissa.

– Minusta työväenliikkeen pitäisi keskittyä kuntien ja valtion ulkoistamiseen. Nykyisen menon jatkuessa tuhlataan yhteiskunnan pääoma ja vaarannetaan sen toiminta, Kekäläinen huomauttaa. Kekäläisen on vaikea ymmärtää sellaista talouspolitiikkaa, missä myydään hyvin toimiva ja tuottava yritys.

– Omistuksen siirtäminen ulkomaille on minusta suurempi synti kuin tuotannon. Omistuksen mukana katoaa lopullisesti päätäntävalta yrityksen toiminnasta, ja yhteiskunnan omistamat yritykset ovat olleet merkittävä tekijä työllisyyden hoidossa.

Katsaus menneeseen ja tulevaan

Kulunutta vuotta muistellessa mukaan mahtuu sekä positiivisia että negatiivisia asioita. Markku J. Kekäläinen listaa viime vuoden plussapuolelle useita HeTyn organisoimia, hyvin onnistuneita tapahtumia.

– Kevään ensimmäinen Katukeittiö-tapahtuma kokosi yli 500 henkeä ja presidentinvaaleihin liittyvään tapahtumaan osallistui noin 600 henkilöä.

Nyt näyttää myös siltä, että markkinatalouden vastainen rintama on tiivistymässä.

– Pieni liikahdus työllistymistakuun suuntaan lainsäädännössä tapahtui, kun ministeriö suostui kirjaamaan työnhakusuunnitelman tilalle työllistymisuunnitelman, sanoo Kekäläinen.

Tuloerojen kasvu ja verohelpotukset rikkaille näyttävät kuitenkin jatkuvan eikä pienituloisille näytä tulevan minkäänlaista toimeentulon parannusta.

Alkavan vuoden tunnelmat HeTyssä ovat varovaiset.

– Meillä toiminta jatkuu pitkälle nykyisen kaltaisena. Pelkään kuitenkin, että meille kostetaan erimielisyytemme työllisyyspolitiikassa ja toimintamme rahoitusta supistetaan edelleen, kertoo Markku J. Kekäläinen huolestuneena.

Jos HeTy ei voi esimerkiksi jatkaa atk-koulutusta, siitä ei suinkaan kärsi yhdistys. Rangaistus koskee niitä kymmeniä työttömiä, jotka tarvitsevat tietotekniikan osaamista työllistyäkseen entistä vaativammassa työelämässä.

MARKO KORVELA

* * * *VALTION BUDJETTI 2006

Eduskunta hyväksyi hallituksen esittämän valtion talousarvion vuodelle 2006 lähes sellaisenaan. Se merkitsee perusturvan, julkisten palvelujen ja julkisen sektorin työpaikkojen karsimista samaan aikaan kun rikkaille jaetaan verohelpotuksia ja asevarusteluun lisää rahaa.

Myös eduskunnassa joitain muutoksia budjettiin esittäneet oppositioryhmät ovat kuntatasolla mukana toteuttamassa tätä julkisten palvelujen ja työpaikkojen karsimista.

* Maaseudun joukkoliikenteen ja raideliikenteen tukeen tehtiin eduskunnassa pienet lisäykset, mutta nekään eivät riitä kattamaan esimerkiksi rautateiden kunnossapidon määrärahojen vajausta.

* Toimeentulotuen perusosaan Lipposen hallituksen kaudella tehdyn leikkauksen perumiseksi käyty vuosien kamppailu näkyy budjetissa: 7 % leikkaus perutaan syksyllä. Eduskunta hylkäsi äänin142 – 43 kristillisten esityksen toimeentulotuen perusosan nostamisesta jo vuoden alusta.

* Hallitus ajaa kunta- ja palvelurakennehanketta jatkamalla kuntien valtionosuuksien indeksitarkistusten ja kuntien harkinnanvaraisen tuen leikkaamista. Myös kunnille kuuluvien verotulojen tasausten maksatusta lykätään. Vasemmistoliiton esitys valtionosuuksien lisäämisestä hylättiin äänin 118 – 59.

* Työllistämiseen varatut määrärahat vähenevät budjettiratkaisulla noin 200 miljoonalla eurolla. Aiemmin itsekin hallituksessa työllisyysmäärärahoja leikkaamassa olleen Vasemmistoliiton ehdotus valtion ja kuntien työllistämismäärärahojen lisäämisestä hylättiin äänin 150-40.

* Samaan aikaan kun rikkaille jaetaan verohelpotuksia, torjui eduskunnan enemmistö vihreiden esityksen työmarkkinatuen korottamisesta äänin 151 – 41. Suunnilleen samoin numeroin kaatui myös esitys kansaneläkkeiden tasokorotuksesta ja indeksileikkurin korjaamisesta.

* Äänestettäessä varallisuusveron poistamisesta hallitusrintamasta irtaantui vain seitsemän SDP:n kansanedustajaa. Hallituksen ajama rikkaiden vapauttaminen varallisuusverosta hyväksyttiin äänin 142 – 38.

* Vaikka työttömyyteen, eläketurvaan ja kuntien palveluihin ei riitä rahaa, saa armeija taas lisää asehankintoihin. Puolustusmateriaalihankintojen määrärahat nousevat ensi vuonna 577 miljoonasta eurosta 643 miljoonaan euroon. Lisäksi ryhdytään varustamaan EU:n taistelujoukkoja. Vasemmistoliiton esitys puolustusmateriaalihankintojen lisäyksen pienentämisestä 28,7 miljoonalla kaatui äänin 155 – 32. (TA)