Hallitus romuttaa demokratiaa ja lähipalveluja

Hallitus teki viikolla tiedonannon eduskunnalle kuntauudistuksen etenemisestä. Linjaus kunta- ja palvelurakennemuutoksen jatkosta merkitsee lähipalvelujen systemaattista tuhoamista ja päätösvallan siirtämistä yhä etäämmäs asukkaista.

Kuntakarttoja koskevat lopulliset ratkaisut lykätään kuitenkin yli vaalien, koska hallituspuolueet pelkäävät äänestäjien tuomiota kuntien tappolistoille.

Sote-alueet tuhoavat lähipalvelut

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittämisestä 25-37 sote-alueeseen vie lähes kaikilta kunnilta oikeuden järjestää ja päättää itse näistä peruspalveluista. Suuri osa palveluista keskitetään suurimpiin kuntakeskuksiin. Samalla päätösvalta niistä siirtyy sote-alueiden kuntayhtymille ja uusille hallintohimmeleille.

Hallitus perustelee julkisten palvelujen keskittämistä ja lähipalvelujen alasajoa yksityisten markkinoiden laajantemisella. Se on jo ohjelmassaan sitoutunut kehittämään markkinoita, ei palvelujen laatua ja saatavuutta.

Hallitusneuvotteluissa sovittua kuntien ja palvelujen kehittämistä ajetaan läpi ilman konkreettisia selvityksiä sen vaikutuksista palvelujen saatavuuteen ja asukkaiden tasavertaisuuteen.

Palveluja keskitetään pakolla

Hallitus puhuu kuntalähtöisestä muutoksesta. Todellisuudessa se painostaa kuntia yhteen leikkaamalla kuntien rahoitusta, keskittämällä lainsäädännön pakolla sosiaali- ja terveyspalvelut 25-37 alueelle, määrittelemällä kuntarakennetta ohjaavaan lakiin jättikuntiin johtavat kriteerit ja asettamalla erityisselvittäjät kuntiin, jotka eivät näitä kriteerejä täytä.

Liitoksista huolimatta kunnat tarvitsevat välttämättä valtionosuuksia kyetäkseen hoitamaan palvelut, mutta tästä hallitus ei sano mitään. Päinvastoin se ajaa kuntia väkisin yhteen ja karsimaan lähipalveluja siirtämällä kunnille lisää tehtäviä muun muassa erikoissairaanhoidossa samaan aikaan kun kuntien rahoitusta leikataan.

Päätösvalta etääntyy asukkaista

Ministerien puheet lähidemokratiasta ovat suorastaan irvokkaita, kun hallitus aikoo lopettaa suurimman osan kunnista ja siirtää suuren osan palveluista sote-alueille, joissa päätösvaltaa käyttävät muut kuin asukkaiden valitsemat edustajat. Byrokratian vähentämisen sijasta luodaan lisää hallintohimmeleitä.

Hallituksen linjaus antaa mahdollisuuden kunnanosa- ja seutuhallinnon erilaisten vaihtoehtojen tarkasteluun. Kunnanosavaltuustoja ja Helsingin seudun metropolihallintoa koskevat ratkaisut on kuitenkin jätetty täysin jätetty auki. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia lisäävät uudistukset, kuten osallistuva budjetointi, on sivuutettu kokonaan. Sen sijaan hallitus selvittää jättikuntien sisälle vaalipiirijakoa, joka vahvistaisi käytännössä suurimpien puolueiden asemaa.

Työpaikat uhattuna

Asukkaiden ohella hallitus on sivuuttanut myös kuntien työntekijät. Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) mukaan tavoitteena on lopettaa yli 40 000 työpaikkaa kuntasektorilta, jossa on jo nyt liian vähän henkilöstöä.

Työntekijöiden asemaa heikentää myös palvelujen laajeneva kilpailuttaminen. Linjauksessa ei oteta kantaa kuntatyönantajan vaatimuksiin heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa kuntaliitostilanteissa.

Kuntavaalien vaihtoehdot

SKP:n puheenjohtajan Yrjö Hakasen mukaan kuuden puolueen hallituksen nyt täsmentämän kuntalinjauksen jälkeen on entistä selvempää, että syksyn kuntavaaleissa on kyse valinnasta lähipalveluihin ja lähidemokratiaan perustuvien hyvinvointikuntien tai pienen piirin vallankäyttöön nojaavien markkinakuntien välillä. Samalla mitellään siitä, jatkuuko julkisten palvelujen ja kuntien rahoituksen leikkaaminen vai vahvistetaanko niiden rahoitusta saattamalla pääomatulot kunnallisverotuksen piiriin, palauttamalla kunnilta leikatut valtionosuudet ja yhteisövero-osuudet sekä kehittämällä työtä ja tuloja tuovaa kunnallista toimintaa.

– Nyt on tärkeä koota julkisia lähipalveluja, lähidemokratiaa ja kuntien itsehallintoa puolustamaan mahdollisimman laajat SKP:n ehdokaslistat. Asukkaiden ääni on saatava kuulumaan päätöksenteossa, toteaa Hakanen.