Hallitusohjelma

Alkuperäinen kirjoittaja:

Uusi porvarihallitus mainostaa ohjelmaansa otsikolla ”vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi”. Osuvampaa olisi puhua työllisyyspolitiikan alasajon, yritysten ja rikkaiden tukemisen, yksityistämisen ja Nato-hankkeiden hallituksesta.

Valtion ja kuntien työllisyystoimien sijasta hallitusohjelma korostaa yritysten tukemista. Nykyinen työministeriö lakkautetaan ja siirretään kauppa- ja teollisuusministeriön yhteyteen perustamalla uuden työ- ja elinkeinoministeriön. Työllisyysmäärärahat suunnataan uudelleen siten, että niillä ”tuetaan työttömän työllistymistä avoimille työmarkkinoille”. Yrityksille maksettavaa matalapalkkatukea ”kehitetään” ja työvoimakoulutus ”räätälöidään yritysten tarpeisiin”.

Palkkaratkaisuissa hallitus ajaa ”hyvän hintakilpailukyvyn” turvaamista. Käytännössä se merkitsee yritysten voittojen paisuttamista palkansaajien kustannuksella ja estää minkään laajemman korjauksen tekemisen matalapalkkaongelmiin. Paikallisen sopimisen lisäämiseen pyritään. Hallituksen ajama ”tasa-arvolinja” tupo-ratkaisussa rajaa suuren osan matalapalkkaisista naisvaltaisista työtekijäryhmistä ratkaisun ulkopuolelle.

Veropolitiikassa hallitus jatkaa pääomanomistajia ja hyvätuloisia suosivaa linjaa. Tuloverotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa, mikä antaa käytännössä isoimmat verohelpotukset suurituloisimmille. Yritysverotus luvataan pitää ”kilpailukykyisenä”. Osinkotulojen verotusta kevennetään, perintöveroa alennetaan jne.

Sosiaaliturvan alalla hallitus ei pidä ensisijaisena perusturvan parantamista, vaan ”työn kannustavuuden lisäämistä”. Työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen hallitusohjelma ei lupaa mitään korjauksia.

Hallitusohjelman kovaa ydintä peitellään pienillä korotuksilla kansaneläkkeisiin, opintorahaan ja osaan lapsilisistä sekä keventämällä ruuan arvonlisäveroa ja eläkeläisten verotusta. Niiden tuoma lisäraha otetaan kuitenkin pääosin pois toisella kädellä korottamalla palvelumaksuja ja välillisiä veroja Kuntien palveluihin on luvassa neljässä vuodessa lisää vain 250 miljoonaa, vaikka kuntien lisärahoitustarve on miljardiluokkaa.

Yksityistäminen linja leimaa hallitusohjelmaa kauttaaltaan, mutta varsinkin kunnallisten palvelujen osalta.

Ohjelman mukaan kunta- ja palvelurakennemuutosta tarvitaan, koska ”kuntatalouden menokasvua on hillittävä”. Palvelujen järjestämis- ja tuottamistapojen osalta korostetaan mm. tilaaja-tuottaja-mallien käyttöönottoa, yksityisen ja kolmannen sektorin roolia sekä kuntien toimintojen yhtiöittämistä. Palvelusetelien käyttöä laajennetaan kotisairaanhoitoon ja muuallekin. Perhepolitiikassakin suositaan yksityistämistä.

Yksityistämislinja näkyy myös valtionyhtiöiden yksityistämisen jatkamisessa, koulutus- ja tiedepolitiikassa, liikennepolitiikassa, ilmasto- ja energiapolitiikassa sekä ympäristöpolitiikassa.

Vanhasen–Kataisen hallitus näyttää myös Nato-hankkeiden hallitukselta. Ohjelman mukaan se valmistelee uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon, jossa ”selvitetään mm. EU:n turvatakuiden sekä sotilaallisen liittoutumattomuuden ja liittoutumisen vaikutukset, joiden perusteella arvioidaan Suomen sotilaallista asemaa”. Toimeksianto jättää auki sen, miten liittoutumattomuuteen jatkossa suhtaudutaan. Toisaalla ohjelmassa korostetaan ”täysipainoista” osallistumista EU:n sotilaalliseen toimintaan, mahdollisuutta osallistua Naton nopean toiminnan joukkoihin, transatlanttista yhteistyötä USA:n kanssa ja sitä, että ”säilytetään mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä”. Ohjelmaan ei sisälly mitään huolenilmausta koko ajan vaarallisemmaksi muuttuvasta kansainvälisestä tilanteesta ja sodan uhasta.

Näillä muotoiluilla ei mikään Suomen turvallisuuspolitiikassa vielä välttämättä muutu. Mutta erityistä huolta herättää suurimman oppositiopuolueen SDP:n kanta. Edellisen hallituksen ulkoministeri Erkki Tuomiojahan valmisteli ennen vaaleja yhdessä Ruotsin kanssa salassa linjauksen, jonka mukaan maat ovat valmiita harkitsemaan myönteisesti osallistumista Naton nopean toiminnan operaatioihin. Onko tämä merkki siitä, että SDP on valmis hiljaa hyväksymään myös porvarihallituksen mahdolliset uudet askeleet USA:n ja Naton suuntaan?

Porvarihallitus ei ilman muuta pysty harjoittamaan tähänastista huonompaa politiikkaa, ei myöskään vielä huonompaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jos koko vasemmisto yhdessä kansalaisten kanssa panee päättävästi hanttiin. Mutta onko SDP:stä siihen vai pettääkö se jälleen? (ES)