Hamppua, ei pamppua!

Suomen kannabisyhdistyksen eli tuttavallisemmin SKY:n puheenjohtaja Mika Luoma-aho on puheenjohtajapestinsä lisäksi päässyt lähestymään kannabiskysymystä useastakin kulmasta.

– Olen politiikan tutkija ja väittelin Britanniassa filosofian tohtoriksi politiikkatieteistä vuonna 2002, Luoma-aho kertoo.

– Viime vuosina olen alkanut tekemään huumepolitiikan tutkimusta ja nyt jatkan sitä nimenomaan suomalaisen kannabisaktivismin tiimoilta, hän jatkaa.

Toisaalta Luoma-aho on myös lääkekannabispotilas.

– Sitä pystytään määräämään Suomessa poikkeusluvalla, joka pitää uusia vuosittain ja näitä lääkekannabisreseptejä on tällä hetkellä äärimmäisen vaikeaa saada, sillä kannabikseen liittyy yhä paljon stigmaa, hän harmittelee.

Luoma-aho itse on käyttänyt lääkekannabista kymmenen vuoden ajan kivun hoitoon ja kertoo lääkkeen ylläpitäneen hänen työ- sekä toimintakykyään hyvin, ja peräti pelastaneen hänen henkensä, eikä hän ole kokemuksensa kanssa suinkaan ainoa. Silti kehitys aiheen tiimoilta on Suomessa ottanut viime vuosina ennemminkin takapakkia.

– Erään turkulaisen neurologin menetettyä lupansa määrätä reseptiä 2010-luvun viimeisinä vuosina, jäivät sadat ihmiset vaille hoitosuhdetta tai lääkettä ja nämä ihmisethän ovat vakavasti sairaita, Luoma-aho muistuttaa.

– Saadessani ensimmäisen reseptini vuonna 2014, oli reseptin saaneita yli 500, mutta Valviran ryhdyttyä kontrollitoimenpiteisiin, eivät lääkärit uskalla enää koskeakaan aiheeseen. Nyt näitä potilaita on alle sata ja lääkekannabista voidaan määrätä ihan viimeisenä konstina, kun kaikki muu on kokeiltu, hän jatkaa.

Suuntaa Saksasta

Luoma-aho oli myös mukana tekemässä ja vireillepanemassa ensin eduskunnan sittemmin hylkäämää ”Kieltolaki kumoon 2020” -kansalaisaloitetta sekä nyt eduskunnan käsiteltävänä olevaa ”Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle” -lakialoitetta.

– Ei me ehkä uskota, että tämä hallitus sen hyväksyy, mutta kansalaisaloitteen virallinen edustaja Coel Thomas sanoi aloitteen kuulemistilaisuuden lopuksi hyvin, että vaikkemme usko teidän aloitetta hyväksyvän, mutta jos jotain teette, niin auttakaa nyt edes näitä lääkekannabispotilaita, kertoo Luoma–aho.

Mitä tulee sitten dekriminalisaatioon tai laillistamiseen, voisi suuntaa saada esimerkiksi Saksasta, jossa otettiin keväällä iso askel sillä saralla.

– Siellä on siis nyt kannabis dekriminalisoitu ja aikuiset saavat kasvattaa sitä jonkin verran kotonaan, tai sitten perustetaan kannabisklubeja, joissa klubi kasvattaa useammalle ihmiselle heidän kannabiksensa. Sama malli on aiemmin toteutettu Maltalla EU:n siunaamana ja myös Luxemburgissa on otettu hyvin samankaltainen malli käyttöön. Luoma–aho valottaa.

– Tosin Saksassa tarkoitushan oli laillistaa kannabis ihan kokonaan, mutta tähän ei Euroopan komissio suostunut. Jossain päin Saksaa on tulossa nyt sellainen kokeilu, että kannabista saa ostaa kauppatavarana, ja sen seurauksia sitten tutkitaan ja seurataan, hän lisää.

Luoma-ahon mukaan Saksan sekä Maltan mallin voisi realistisesti haaveilla jossain vaiheessa saapuvaksi Suomeenkin.

– Meillä on ollut SKY:n kanssa puhetta, että jos lähtisi tekemään vielä yhtä kansalaisaloitetta kannabiksesta, voisi sen sisältöä vetää juuri tuohon Saksan suuntaan, jos tämä on nyt se, mikä Euroopan Unionissa läpi menee, vaikka kyllä minun mielestäni kannabiksen voisi laillistaa siinä missä alkoholin ja tupakankin, mutta ehkä tähän EU ei ole vielä valmis.

Laittomuuden haitat

Vaikka ainakin asenneilmapiiri on muuttunut suotuisampaan suuntaan Suomessakin, varjostaa keskustelua silti yhä mielikuviin pohjaavat argumentit tai puhdas tietämättömyys. Luoma-aho huomauttaakin, että huumehaitoista puhuttaessa tulee huumeen itsessään aiheuttamien haittojen lisäksi ottaa huomioon myös ne haitat, joita huumepolitiikka aiheuttaa.

– Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa, eivätkä nämä poliittiset haitat ole ollenkaan riippuvaisia siitä, kuinka haitallinen itse huumausaine on. Poliittisia haittoja kannabiksen kohdalla ovat esimerkiksi vainoaminen virkavallan toimesta, sakot, vankeustuomio, työpaikan menettäminen, ajokortin menettäminen, lasten menettäminen ja niin edelleen, Luoma-aho kuvailee.

– Me aiheutetaan näitä ongelmia verovaroin näille ihmisille. Jos siis halutaan, että huumeella olisi vähemmän haittoja, niin otettaisiin nämä poliittiset haitat kokonaan pois ja tätähän se dekriminalisointi tarkoittaa, hän jatkaa.

Tuoreehkot positiiviset uutiset Saksasta sekä lukuisien suomalaisten allekirjoituksilla täyttyneet kansalaisaloitteet antavat toivonpilkahduksia inhimillisemmästä päihdepolitiikasta, mutta samalla suuret puolueet tuntuvat olevan auttamattoman hitaita – tai kokonaan haluttomia ajamaan asian maaliin asti. Mikä siis neuvoksi?

– Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio otti aiheeseen minusta oikein osuvasti kantaa, että kun tilanne lainsäädännön kannalta ei näytä etenevän näillä käytössä olevilla keinoilla kuten kansalaisaloitteilla, niin seuraava keino on sitten kansalaistottelemattomuus, Luoma-aho lataa.