Härskin politiikan vuosi

Köyhimmiltä ei ole varaa leikata. Myöskään koulutuksesta ei enää tingitä.

Muun muassa nämä kaksi vaalilupausta kuultiin SSS-hallituksen puolueiden puheenjohtajilta vielä ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja.

Keskustan Juha Sipilän muodostama porvarihallitus ottikin vaalilupauksista poiketen ohjelmansa pohjaksi valtiovarainministeriön madonluvut julkisesta taloudesta, kilpailukyvystä ja kestävyysvajeesta. Sipilän hallitus lähti toteuttamaan kokoomuslaisempaa politiikkaa kuin kokoomuslaisten pääministerien johtamat edeltäjänsä. Sipilän johdolla kiristämistä ryhdyttiin kutsumaan yhteiskuntasopimukseksi ja sanelua neuvotteluiksi. EK:n talutusnuorassa oleva hallitus ajoi sukset ristiin ay-liikkeen kanssa työehtoja heikentävillä pakkolaeilla. Julkisen sektorin leikkaukset ja yksityistäminen tuupattiin toden teolla vauhtiin. Koulutusjärjestelmää rapautetaan ennennäkemättömällä tavalla. Sote-esitys saatiin väännettyä sekä keskustaa että kokoomusta tyydyttävällä tavalla.

Perussuomalaiset ovat olleet SSS-hallituksen heittopussina sekä kokemattomuuttaan että opportunisminsa takia. Liki kaikessa takkinsa kääntäneen puolueen kannattajat ovatkin äänestäneet jaloillaan. Kannatuksensa rippeistä persut ovat yrittäneet pitää kiinni nostamalla kovaan ääneen esille maahanmuuttopoliittisia teemoja ja muka-radikaaleja ratkaisuja turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun. Samalla koko hallitus on antanut hiljaisen hyväksyntänsä kasvavalle rasismille ja fasismille. Se tuottaa terrorismia, joka ilmenee niin rasistisen väkivallan kuin verkkovihan kasvuna. Talouskuripolitiikan toteuttamista helpottaa alistettujen ryhmien usuttaminen toistensa niskaan – perinteinen hajota ja hallitse -taktiikka.

Hallituksen härski politiikka on radikalisoinut ay-liikkeen kenttätasoa ja kasvattanut hallitusta ja leikkauspolitiikkaa vastustavia kansanliikkeitä. Politiikan paluu joukkoliikkeiden myötä onkin eräs vuoden myönteisimmistä ilmiöistä.

Eduskuntaopposition vasemmisto ja vihreät ovat kasvattaneet kannatustaan samaa vauhtia kuin SSS-hallituksen suosio on murentunut. Tämä on enemmänkin hallituksen toheloinnin kuin opposition erinomaisuuden ansiota.