Hasta la victoria siempre!
Café Caisa Helsingissä pullisteli väkeä viime tiistaina. Latinalaisen Amerikan solidaarisuusverkoston järjestämässä Viva Che! -juhlassa puhuttiin Ernesto Che Guevaran merkityksestä alkaen 1960-luvun maailman laajuisesta opiskelijaliikehdinnästä aina tämän päivän vallankumousliikkeisiin saakka Latinalaisessa Amerikassa.
Puheet juhlassa olivat perusteellisia, uutta oivaltavia analyysejä Chen elämästä, kuolemasta ja merkityksestä koko maailmalle. Vaikka puheet olivat pitkiä, turhia korulauseita ei lausuttu. Tästä olisi aina vaatimattomasti elänyt Chekin pitänyt.
”Che Guevara ei ole sellainen henkilö, jonka muistoksi pidetään minuutin hiljaisuus. Hänen muistoaan kunnioitetaan omaksumalla hänen epäitsekäs ja tinkimätön asenteensa, opiskelemalla hänen ajatuksiaan ja viemällä niitä eteenpäin solidaarisuustyötä tekemällä”, venezuelalainen Gustavo Garcia sanoi puheessaan.
Kuoleman jälkeen ylösnousemus
Kirjailija Marja-Leena Mikkola osoitti kauniissa puheessaan sanansa suoraan Chelle. Hän totesi, että Chen elämä olisi saavuttanut eeppiset mittasuhteet ilman hänen traagista kuolemaansakin, mutta kuolema antoi elämälle uuden merkityksen ja toi Chen kasvot tuhansiin lippuihin ja miljooniin t-paitoihin.
”Sinä kuolit vuoden 1968 kynnyksellä. Juuri sinä vuonna suurelle osalle maailman nuorisoa kaikki näytti ensimmäisen kerran olevan mahdollista. Nuo nuoret ihmiset, joihin itsekin kuuluin, olivat sitoutuneet lyhytaikaiseen mutta kauaskantoiseen kapinointiin, jonka henkilöitymä tulit olemaan juuri sinä”, Mikkola sanoi.
Che ja tango
Sibone Oroza ja Tango Siboney -yhtye esittivät lauluja Chelle, muun muassa argentiinalaisia tangoja.
”Che siteeraa kirjeissään usein tangojen säkeitä, joten hän on varmasti pitänyt niistä”, Oroza sanoi.
Oroza kertoi, että Chellä on ollut ratkaiseva merkitys hänen perheensä elämässä. Hänen äitinsä Terttu Oroza ja isänsä Conzalo Oroza tukivat Boliviassa vapautusrintamaa, jonka Chen rinnalla taistelleet bolivialaiset sissit perustivat vuonna 1968. He joutuivat tämän vuoksi vuodeksi vankilaan ja heidät karkotettiin Boliviasta vuonna 1970, minkä jälkeen perhe tuli Suomeen.
Chen perintö Kuubassa
Kuuban uusi suurlähettiläs Sergio Conzales Conzales sanoi, että Chen perintö elää Kuubassa erityisesti siinä, että Kuuba kouluttaa jatkuvasti Latinalaisen Amerikan maista tulevia varattomia nuoria lääkäreiksi, mutta myös elokuvaohjaajiksi tai miksi vain he haluavat. Muun muassa Boliviasta on ollut tuhansia nuoria opiskelemassa Kuubassa.
Conzales kertoi myös Chen teloittajasta Mario Teranista, joka elää köyhänä ja unohdettuna Boliviassa. Teran on karttanut julkisuutta, koska hän pelkää Kaikki Chen kiinniotolla julkisuudessa rehvastellet sotilaat kuolivat oudoissa onnettomuuksissa, lyhyen ajan sisällä.
Viime vuosina viherkaihi oli vienyt Teranilta näkökyvyn eikä hänellä ollut varaa silmäleikkaukseen. Tänä vuonna hän vihdoin pääsi Kuuban Bolivialle lahjoittamaan uuteen sairaalaan, jossa kuubalaiset lääkärit palauttivat hänelle näkökyvyn ilmaiseksi.
Conzales päätti puheensa Chen tunnuslauseeseen: Hasta la victoria siempre! (lopulliseen voittoon saakka).
MARJALIISA SIIRA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
