Heikentääkö Orpo-Purran alustatyölaki työntekijöiden asemaa?

Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntokierrokselle lähettämä alustatyötä koskeva hallituksen esitysluonnos saa SAK:lta poikkeuksellisen voimakasta kritiikkiä. Järjestön mukaan luonnos ei toteuta Euroopan unionin alustatyödirektiivin tavoitetta parantaa alustatyöntekijöiden työehtoja ja työoloja, vaan suojaa ennen kaikkea alustayritysten nykyisiä toimintamalleja.

SAK:n mukaan esitysluonnos ei puutu alustatyön keskeiseen ongelmaan: työntekijöiden väärinluokitteluun yrittäjiksi. Järjestön juristi Paula Ilveskivi korostaa, että direktiivin alkuperäinen tarkoitus oli vahvistaa työntekijöiden asemaa tilanteissa, joissa alustayritys määrittää työn ehdot, mutta työntekijä kantaa yrittäjäriskin.

”Direktiivin piti vahvistaa työntekijöiden asemaa ja estää se, että yritykset kikkailevat sopimusjärjestelyillä ja teettävät palkkatyötä yrittäjän riskillä. Hallituksen esitysluonnos näyttää kuitenkin lähtevän päinvastaisesta suunnasta: työntekijöiden suojan sijaan hallitus varjelee alustayritysten nykyisiä toimintamalleja”, sanoo SAKn juristi Paula Ilveskivi järjestön tiedotteessa (28.7.2026).

Alustatyön todellisuus ja työntekijöiden arjen ongelmat

SAK:n mukaan valmistelussa näkyy selvästi alustayritysten vaikutus. Esityksessä vältetään lisäämästä yritysten vastuuta, vaikka alustatyöntekijöiden arjessa ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään. Työtä tehdään usein yrittäjästatuksella, vaikka alusta määrittää, kuka saa keikkoja, paljonko työstä maksetaan ja miten työntekijä näkyy sovelluksessa.

Ilveskiven mukaan vaarana on, että Suomi saa lain, joka näyttää paperilla hyvältä mutta ei muuta työntekijöiden asemaa. ”Uusi laki saattaa jopa heikentää viimeaikaisessa oikeuskäytännössä vahvistettua suojan tasoa. Tämä on vastoin direktiivin tarkoitusta”, sanoo Ilveskivi.

SAK korostaa, että yksittäisen alustatyöntekijän ei pidä joutua haastamaan suuria yrityksiä ja niiden monimutkaisia sopimus- ja sovellusjärjestelmiä saadakseen oikeutensa. Vastuun tulee olla yrityksillä, jotka määrittävät työn ehdot ja hyötyvät työstä.

Painostus ilman irtisanomista – sovellusten valta työntekijään

SAK:n mukaan esitysluonnos ei tunnista riittävästi alustatyön todellisuutta. Alustayritykset voivat vaikuttaa työntekijän toimeentuloon ilman muodollista irtisanomista. ”Alustayritys voi painostaa työntekijää ilman irtisanomistakin. Keikkojen määrä voi vähentyä, näkyvyys sovelluksessa voi heikentyä tai työntekijän tili voidaan sulkea. Jos laki ei suojaa tällaisilta toimilta, suoja jää näennäiseksi”, sanoo Ilveskivi.

SAK vaatii, että esitysluonnosta parannetaan lausuntokierroksen jälkeen olennaisesti. Järjestön mukaan kunnianhimon tasoa on nostettava niin, että laki todella parantaa alustatyötä tekevien ihmisten asemaa eikä vain muodollisesti täytä EU:n vähimmäisvelvoitteita.

”Suomen ei pidä tehdä alustatyölakia alustayritysten ehdoilla. Lain lähtökohdaksi on otettava työntekijöiden oikeudet, toimeentulo ja turvalliset työolot direktiivin edellyttämällä tavalla”, sanoo Ilveskivi.

---