Helsinki on rikas konserni

Alkuperäinen kirjoittaja: YrjÖ Hakanen

Samaan aikaan kun Helsingin kaupunki karsii peruspalveluja ja henkilöstöä,
sen omistamat liikelaitokset tekevät ennätysvoittoja ja sillä
on aiempien vuosien ylijäämiä rahastoituna yli miljardi euroa.

Pelkästään energialaitoksen voitot ylittävät
sosiaali-, terveys- ja muihin peruspalveluihin tänä vuonna tehtyjen
leikkausten kokonaissumman.

Helsinki on muiden kuntien tavoin menettänyt valtionosuuksia ja osuuksia
yhteisöverotuotoista. Tästä ovat vastuussa niin

Matti
Vanhasen

(

kesk.

) kuin

Paavo Lipposen

(

sd.

) hallituksiin
osallistuneet puolueet

kokoomuksesta vasemmistoliittoon

.

Helsinki on kuitenkin edelleen rikas kaupunki, jolla ei ole pakkoa ylipormestari

Eva-Riitta Siitosen

(

kok.

) ensi vuoden budjetissa esittämiin
5 prosentin menoleikkauksiin.

Kaupungin kassassa oli vuoden vaihteessa enemmän rahaa kuin kaupungilla
oli velkoja. Korkotuotot ja muut sijoitustoiminnan tuotot ovat budjettiesityksen
mukaan ensi vuonna 100 miljoonaa euroa suuremmat kuin rahoitustoiminnan
menot.

Kaupungin oma pääoma on 6,6 miljardia euroa. Aiempien vuosien
ylijäämiä on rahastoituna lähes 1,3 miljardia.

Helsingin taloustilannetta helpottaa lisäksi se, että valtionosuuksia
arvioidaan kertyvän 73 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa
ennakoitiin (

Helsingin talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2003

).
Tämän ja kahden seuraavan vuoden aikana valtionosuudet lisääntyvät
enemmän kuin kaupunki on leikannut peruspalvelujen määrärahoja
yhteensä tänä vuonna.

Kun Helsinki joutui vielä viime vuonna maksamaan valtionosuuksien
tasausta muille kunnille 118 miljoonaa, on se tänä vuonna saajana
7 miljoonalla. Kaupungin talousjohdon mukaan ensi vuonna Helsinki saa valtionosuuksia
57 miljoonaa ja vuonna 2006 jo 100 miljoonaa. Sisäministeriön
mukaan Helsinki on saamassa vielä enemmän.

Budjettiesityksessä arvioidaan myös yhteisöverojen tuoton
kääntyvän nousuun vuonna 2005.

Tilikauden 2003 tulos on kaupungin johdon oman ennusteen mukaan 91,4
miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa ennakoitiin.

Rahaa ja omaisuutta Helsingin kaupungilla siis on. Mutta mihin se on mennyt,
kun sitä ei riitä edes kaikkien lakisääteisten peruspalvelujen
hoitamiseen? Tätä on selvittänyt mm. liikkeenjohdon konsulttina
toimiva

Bo-Erik Ekström

. Hänen arvionsa ovat samansuuntaisia
kuin mm. sisäministeriön kuntaosasto, asukasliikkeet ja

SKP

ovat esittäneet.

Helsinki on iso konserni. Varsinaisen emokaupungin lisäksi on kyse
kuudesta liikelaitoksesta (

Helsingin Energia, vesi, satama, HKL, Palmia,
tekstiilipalvelut

), 145 tytäryhtiöstä ja joukosta osakkuusyhtiöitä.

Emokaupunki on sijoittanut tytäryhtiöihin 631miljoonaa euroa
ja osakkuusyhtiöihin 577 miljoonaa. Se edellyttää sijoittamalleen
peruspääomalle liikelaitoksilta keskimäärin 10 prosentin
tuottoa. Sen sijaan kaupunki ei vaadi mitään osuutta liikelaitosten
voittovaroista.

Tätä on perusteltu sillä, että kaupungin liikelaitoksia
on joskus vuosia sitten pidetty monopoleina, jotka eivät saa käyttää
väärin määräävää asemaa markkinoilla.
Nykyisin ne kilpailevat kuitenkin muiden tuottajien kanssa. Poikkeuksen
tekee oikeastaan vain Helsingin Vesi.

Asukkaiden kannalta seurauksena on ollut se, että liikelaitokset
tekevät satojen miljoonien eurojen voittoja ja investointeja samaan
aikaan kun asukkaiden peruspalveluja heikennetään.

Esimerkiksi Helsingin Energia on sijoittanut voittojaan tytäryhtiöihin
ja osakkuusyhtiöihin ympäri maata yhteensä 225 miljoonaa
euroa. Tämän vuoden osalta Helsingin Energia tekee voittoa lähes
200 miljoonaa euroa, mikä on 74 miljoonaa talousarvioon merkittyä
enemmän.

Helsingin Satama puolestaan on sijoittanut arvopapereihin enemmän
rahaa kuin sen koko vuotuinen liikevaihto on. Se tekee tänä vuonna
voittoa 22 miljoonaa.

Oman osansa kaupungin rahoista ovat saaneet vielä pankit, joille
kaupunki maksaa yhä jopa 9-10 prosentin korkoja lainoista, joita nykyisin
saa puolta halvemmalla.

Julkisten peruspalvelujen heikentämisellä kaupungin johto tekee
tilaa yksityisille yhtiöille.

Samaan aikaan kun sosiaalipalvelukeskuksista aiotaan lopettaa osa kunnan
nyt järjestämästä toiminnasta, tarjoaa kaupungin sosiaaliviraston
johto isoille yksityisille firmoille, kuten

Diacor Oy

, samojen palvelujen
tuottamista samoissa tiloissa kaupallisella pohjalla.

Samaan aikaan kun päiväkotien lopettamista perustellaan lasten
vähenemisellä, esitetään kaupunginjohtajan budjetissa
”tuotantorakenteen monipuolistamista siten, että yksityisen hoidon
tuen piirissä olevien osuus lisääntyy”. Jopa samoja
tiloja, joissa kaupunki lopettaa toiminnan, aiotaan vuokrata yksityistä
päivähoitoa liiketoimintana harrastaville yhtiöille.

Kun kaupunki on lopettamassa päiväsairaalatoiminnan, ollaan
osaan näistä tiloista kaavailemassa

Mehiläisen

kaltaisten
yhtiöiden yksityistä sairaalabisnestä.

Joukkoliikenne on surullisen kuuluisa esimerkki siitä, että
kilpailuttaminen ei ole tuonut kaupungin johdon lupaamaa hintojen alenemista
ja palvelujen tehostumista, päinvastoin. Tälläkin alalla
kunnan oman osuuden supistaminen on hyödyttänyt vain paria ylikansallista
yhtiötä.

Helsingin peruspalvelujen heikentämiselle ja yksityistämiselle
on vaihtoehtoja.

Kaupunki voi tulouttaa omistamistaan liikelaitoksista ja yhtiöistä
enemmän varoja. Liikelaitoksista ja niiden tytäryhtiöistä
ei pidä tehdä pörssissä keinottelevia sijoitusyhtiöitä.
Käyttämällä liikelaitosten voittovaroja työpaikkojen
lisäämiseen, säästyy samalla mm. sosiaalimenoja.

Kaupungin budjettiesityksestä voidaan jättää pois
sellaisten hankkeiden rahoittaminen, joissa ei ole kyse peruspalveluista
vaan liiketoiminnasta, kuten kokoomuslaisen

Hjallis Harkimon


Helsingin
uusi jalkapalloareena Oy

.

Kun peruspalvelujen leikkaamista perusteltiin valtionosuuksien vähenemisellä,
pitää valtionosuuksien kasvun näkyä jo ensi vuoden budjetissa
peruspalvelujen leikkaamisen lopettamisena.

Helsinkiä johtavat puolueet voivat korjata myös valtion budjettiesitystä
niin, että kuntien valtionosuuksien indeksitarkistuksia ei leikata
kuten hallitus taas esittää.