Helsinki säästää, palvelut kriisissä

Helsingin kaupungin talous päätti vuoden 2025 historialliseen ylijäämään, mutta samaan aikaan terveydenhuollon, asumisen ja koulutuksen kriisit syvenevät. Kaupungin 5,8 miljardin euron sijoitusvarallisuus ja vuosittaiset ylijäämät eivät näy palveluissa, joissa resurssipula on johtanut hoitojonojen kasvuun, tyhjillään oleviin vuokra-asuntoihin ja kasvavaan korjausvelkaan. SKP:n Helsingin Piirin Itä‑Helsingin osasto vaatii ylijäämien ohjaamista välittömästi peruspalveluihin.

Helsinki on tehnyt yhtäjaksoisesti ylijäämäisiä tilinpäätöksiä vuodesta 2003 lähtien. Viimeisin, vuoden 2025 tilinpäätös, vahvistaa kaupungin talouden olevan poikkeuksellisen vahvassa kunnossa: Helsingin kaupunkikonsernin ylijäämä oli 381 miljoonaa euroa ja Helsingin kaupungin 307 miljoonaa euroa. Kunta‑Helsinki‑konsernin ylijäämä oli 202 miljoonaa euroa, Kunta‑Helsingin 138 miljoonaa euroa ja SOTEPE‑konsernin 179 miljoonaa euroa.

Ylijäämät kasvavat, mutta terveydenhuolto ja asuminen kriisiytyvät

Samaan aikaan terveydenhuollon kriisi on syventynyt. Malmin päivystyksessä on raportoitu tilanteita, joissa vanhukset ovat joutuneet odottamaan hoitoa jopa kolme vuorokautta. Lähetteitä on hylätty, tutkimuksia jätetty tekemättä ja potilaita jäänyt ilman hoitoa.

SKP:n Itä‑Helsingin osaston mukaan julkinen terveydenhuolto on järkyttävässä kunnossa. Osaston mukaan kyse ei ole rahapulasta vaan poliittisista valinnoista, jotka heijastavat pääoman ja työväenluokan välistä ristiriitaa.

”Tällainen rahan säästäminen on porvarillinen valinta ja luokkapolitiikkaa”, sanovat kommunistit.

Asumisen kriisi näkyy erityisesti Hekan vuokra-asunnoissa. Heka ei saa välittää asuntoja itse, ja kaupungin henkilöstöä on liian vähän. Tämän seurauksena yli 1400 asuntoa on tyhjillään, vaikka tarve kohtuuhintaiselle asumiselle on suuri.

SKP:n Itä-Helsingin osaston  mukaan seurauksena vuokrat on nostettu räjähdysmäisesti yli köyhien maksukyvyn. ”Kelan toimeentulotuen vuokranormit eivät vastaa todellisia vuokratasoja, mikä on johtanut taloudellisiin pakkomuuttoihin ja monien helsinkiläisten elämän romahtamiseen. Köyhät ovat menettäneet paitsi kotinsa, myös työnsä, opiskelupaikkansa, palvelunsa, perheensä, ystävänsä, harrastuksensa ja kotiseutunsa”, sanotaan osaston kannanotossa.

Koulutus, hoiva ja korjausvelka jäävät säästöjen varjoon

Helsingin kaupungin 307 miljoonan euron ylijäämä ei näy koulutuksen tai varhaiskasvatuksen arjessa. Erityislasten tuki on riittämätöntä, luokkakoot suuria ja opettajien palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.

Osaston  mukaan erityislasten huomioimiseen lain‑ ja ihmisoikeuksien mukaisella tavalla ei ole enää resursseja. Vammais-‑ ja vanhuspalveluissa tilanne on yhtä lailla kriittinen. Kaupunki tekee kielteisiä päätöksiä, vaikka palveluntarve on ilmeinen. Vammainen tai vanhus, joka ei saa tarvitsemiaan palveluita, ei voi osallistua yhteiskuntaan – eikä edes huolehtia omasta arjestaan”,  sanotaan osaston kannanotossa.

Helsingin omistamien kiinteistöjen korjausvelka on noin 1,5 miljardia euroa.  Osaston mukaan tämä olisi voitu kattaa viiden vuoden ylijäämillä, ja rahaa olisi jäänyt vielä satoja miljoonia.

”Mitä kauemmin korjausta lykätään, sitä kalliimmaksi se käy”, todetaan SKP:n Itä-Helsingin osaston  kannanotossa.

Samaan aikaan kaupungilla on sijoituksia 5,8 miljardin euron edestä. Osaston mukaan tämä osoittaa, että varoja on, mutta ne ohjataan pääoman kasvattamiseen eikä asukkaiden hyvinvointiin.

SKP: Alibudjetointi on lopetettava

SKP:n Itä-Helsingin osaston  mukaan kyse ei ole yksittäisistä virheistä vaan yli 20 vuotta jatkuneesta järjestelmällisestä alibudjetoinnista, joka kohdistuu erityisesti työväenluokkaan, pienituloisiin, opiskelijoihin ja eläkeläisiin.

”Kaupungin on täytettävä velvollisuutensa sen keskeisille toimijoille: asukkailleen”, sanovat kommunistit.

Osasto vaatii, että ylijäämät ohjataan palveluihin, jotka ovat vuosien säästöpolitiikan seurauksena kriisiytyneet. Kaupungin talouden vahvuus ei heidän mukaansa saa olla peruste sille, että peruspalvelut jätetään heitteille.

---