Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Herätys!

    Kulttuuri
    20.12.2010 - 14:46
    Rory Winston & Katarina Alanne
    Tuotantoyhtiö
    Nukkumatti vuosimallia 2010. / Tuotantoyhtiö |

    Kokonainen suomalaislasten sukupolvi kasvoi Nukkumatin, tuon Pikku Kakkosesta pienokaiset unten maille toimittavan stop motion -nukkeanimaation kanssa. Saksalaisille Sandmännchenilla oli kuitenkin viihde-ja tunnearvon lisäksi myös poliittista merkitystä.

    Ensimmäisen version Nukkumatti-nukesta loi Länsi-Berliinissä asunut Ilse Obrig Hans Christian Andersenin satuhahmon pohjalta vain kuukausi sen jälkeen, kun Itä-Berliini oli ilmoittanut ottavansa käyttöön oman erillisen lippunsa. Koska idän ja lännen rauhallinen rinnakkaiselo ja yhteistyö oli juuri karahtanut pahasti kiville, Sandmännchenin tärkeäksi tehtäväksi tuli tyynnytellä länsirintaman nuoriso nukkumaan yönsä levollisesti tämän lempeän ja turvallisen isähahmon valvovan katseen alla.

    Vaikka kylmän sodan pakkaset paukkuivat kovimmillaan, ei kulunut kuin kuukausi, kun jo toinen Nukkumatti pöllähti maankamaralle, tällä kertaa DDR:n televisioon.

    Nukkemestari ja ohjaaja Gerhard Behrendtin propagandistinen sätkynukke esitteli teknologisten edistysaskelien ja maailmanlaajuisen tasa-arvon rikastuttamaa elämää kommunismin lempeässä huomassa. Unimies teki työtä, matkusteli ja koki ihmeellisiä seikkailuja. Länsimielisestä kollegastaan poiketen se ei pyrkinyt varjelemaan ja säilyttämään vallitsevia oloja, vaan päin vastoin yritti opettaa ja valistaa kansalaisia uuteen aikakauteen sopivasta elämäntyylistä ja -arvoista. Vuonna 1966 se sai nuttuunsa technicolour-värit.

    Muurin murtuminen 1989 johti hieman paradoksaalisesti lännen Nukkumatin kuolemaan, kun taas parempaan tulevaisuuteen toiveikkaasti uskova idän versio sai pysyvän jalansijan vasta yhdistyneen Saksan psyykessä; hahmo oli juuri sitä, mitä kahtia jakautunut kansa kaipasi.

    Jesper Møllerin, Sinem Sakaoglun ja Helmut Fischerin ohjaamassa lastenelokuvassa Nukkumatti – seikkailu unimaassa (Das Sandmännchen, Saksa, 2010) hiekkaheppu ja Nepomuk-lammas, joka on liian villi ja mahdoton laskea, lähtevät seikkailuretkelle palauttaakseen ilkeän Habumarin varastaman unihiekan, jota tämä käyttää saadakseen lapset näkemään painajaisia. Kuusivuotias Miko-poika hyppää vielä kelkkaan, ja seuraa liuta hurjia, vaarallisia seikkailuja, joissa laivat muuttuvat lentokoneiksi, helikoptereiksi ja jopa käveleviksi jättiläisötököiksi.

    Stop-animaatiota, perinteistä animaatiota ja oikeita näyttelijöitä yhdistelevä elokuva onnistuu tuomaan menneen ajan estetiikan päivitettyyn nykymuotoon, joka todennäköisesti vetoaa myös 2000-luvun muksuihin – heidän vanhempiaan kiinnostanee lähinnä filmin historiallinen ja nostalginen anti.

    Joka tapauksessa tarjolla on sen verran laadukasta ja hyvää koko perheen viihdettä, että riski Nukkumatin livahtamisesta katsomon puolelle kesken kaiken on hyvin pieni.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    kuva super
    Politiikka
    15.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajien irtisanomiset murentavat asiakasturvallisuutta

    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer nostaa jälleen esiin vakavan huolen vanhustenhoidon tilasta. Liiton puheenjohtaja Päivi Inberg arvostelee järjestön tiedotteessa (12.

    Uusi selvitys perustuu keväällä 2025 aloitettuun laajaan kartoitukseen huoltovarmuuskriittisten yritysten kyberuhkiin varautumisesta. Kuva CSIRO CCO 3.0
    Uutiset
    14.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kyberkypsyys junnaa – tuore selvitys varoittaa hitaasta teknologiasta

    Aalto yliopiston tutkimus paljastaa, miten verkon käyttö kietoutuu stressiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Kuva Tony Webster CCO 4.0
    Tutkimus
    13.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Some väsyttää, uutiset yllättäen helpottavat – näin netti vaikuttaa mieleen

    Kurdistanin työväen kommunistisen puolueen Suomen osaston puheenjohtaja Ibrahim Hussein KUVA IH
    Mielipiteet
    12.1.2026
    Ibrahim Hussein

    Vapauden puolustajat eivät voi vaieta poliittisen islamin väkivallasta

    EVAn mukaan suomalaiset tunnistavat EUn merkityksen, mutta suhtautuvat taloudellisen vastuun laajentamiseen aiempaa epäluuloisemmin. Kuva Globetrotter19 CCO 3.0
    Politiikka
    12.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n yhteisvelka kohtaa kasvavaa epäluuloa – tutkimus paljastaa poliittisen eliitin etääntymisen kansalaisista

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!