Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Hiljaisuus on katoava luonnonvara

    Kulttuuri
    5.8.2010 - 10:44
    Riia Colliander

    Outi Ampujan tuore teos Oikeus hiljaisuuteen puhuu katoavan luonnonvaran, hiljaisuuden, puolesta. WSOY:n Barrikadi-kustannuksen pamfletti kokoaa sisältönsä monipuolisista aineksista. Kirjoittajan kokemukset, tutkimustieto, historia sekä haastatteluina kerätyt henkilökohtaiset ”melutarinat” muodostavat kattavan kuvan maailmastamme, jossa taustamelusta on kuin huomaamatta muotoutunut uusi hiljaisuus.

    Ampuja, filosofian tohtori, tutkija ja blueskitaristi, tuntee aiheensa. 17-vuotiaana kitaraan tarttunut Ampuja kuvaa olleensa nuorena kaikkea muuta kuin meluherkkä: ääni kuului asiaan – ja kovaa sittenkin. Kitaravahvistimessa tuli tehoa olla vähintään 100 wattia ja suosikkibändien keikkojen jälkeen korvat soivat päiväkausia. Sitten iski tinnitus. Vasemman korvan alavireinen ulina ei suostunut lakkaamaan. Meluherkkyys oli tullut jäädäkseen – ja maailmaan äkkiä astunut melu opetti Ampujan arvostamaan sekä kaipaamaan hiljaisuutta uudella tapaa.

    Kaupunkimaantiede muuttui. Ampuja kirjoittaa vältelleensä vilkasliikkeisiä reittejä, ahdistuneensa ravintoloiden ja kauppojen taustamusiikista, vihanneensa bussien kirskuvia jarruja. Kesämökin rauhassa hän heräsi kuulemaan luonnon pienet äänet, hiljaisuuden – kuin ensi kertaa.

    ”Milloin viimeksi kuulit koivulehden havinan, laineen liplatuksen tai heinäsirkan sirityksen?”, pamfletti kysyykin. ”Jos et ole kyennyt nauttimaan luontoelämyksistä, ei kuulosi välttämättä ole huonontunut, vaan ympäristösi on huomaamattasi muuttunut. Korvamme täytetään melusaastalla, jota pidämme itsestäänselvyytenä. Taustaäänien kakofonia on hävittänyt hiljaisuuden, emmekä enää tajua kyseenalaistaa sitä”, se vastaa.

    Ampuja avaa osaltaan melun negatiivisia vaikutuksia sekä niiden yhteiskunnallista jakautumista.

    Melun on mitattu aiheuttavan stressiä, nostavan verenpainetta ja heikentävän lasten oppimiskykyä. Hiljaisuuden karkottanut melu peilautuu yhteiskuntaa sairastumisina ja työpoissaoloina. Kaupunkiasumisen maailmassa hiljaisuudesta on muotoutunut ylellisyydeksi, jolla on hintansa: varakkaiden asuttaessa rauhallisemmat kaupunginosat on jo yli miljoonan suomalaisen osana elää alueilla, joissa keskimääräinen melutaso ylittää lain salliman tason.

    Pamfletti haastaa luokittelemaan melun muun ympäristösaasteen joukkoon – ja kehottaa lukijaansa barrikadeille, puolustamaan oikeutta hiljaisuuteen.

    Oman meluherkkyytensä Ampuja kuvaa kääntäneensä voimavarakseen; hiljaisuuden arvostuksesta nousi paitsi melua käsittelevät pro gradu -työ sekä väitöskirja, myös aito ja iloinen kapina meluvapaan elämäntavan puolesta.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Elviira Davidowin mukaan ydinaseet ovat äärimmäinen ympäristöuhka – ei vain ihmisille, vaan koko elollisuudelle kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Kulttuuri
    12.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    “Kuinka paljon rohkeutta uskalletaan tänään jättää käyttämättä?”

    Loppuviikosta perjantai-iltapäivänä eduskuntatalon portaille on luvassa näky, jota Suomessa ei ole pitkään aikaan nähty.

    Ydinasepelote pyrkii normalisoimaan massiivisen väkivallan. Kuva Elviira Davidow
    Uutiset
    11.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eduskuntatalolla vastustetaan ydinaseita

    Lämpimämpi loppuvuosi ja liukkaiden talvien vaihtelu näkyvät tilastoissa Kuva NIOSH Public domain
    Tutkimus
    11.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Työmatkatapaturmat vähenivät

    Kuva Emma Grönqvist
    Politiikka
    10.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Sateenkaarinuorten terveyspalvelut retuperällä

    Hyväksikäyttö on juurtunut rakenteisiin ja muuttunut liiketoimintamalliksi, jota ylläpitävät heikko valvonta ja lähes olemattomat seuraamukset. Kuva Janim71 CCO 0.0.
    Uutiset
    9.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ihmiskauppa ja pakkotyö leviävät Suomessa

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!