Hoitajapula pahenee säästötoimien vuoksi

Hyvinvointialueiden laajat säästötoimet ovat johtaneet hoitohenkilökunnan vähentämiseen, määräaikaisuuksien päättämiseen ja rekrytointien pysähtymiseen. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin mukaan seuraukset näkyvät jo ikääntyneiden palveluissa, joissa laatu ja turvallisuus ovat vaarantuneet. SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg vaatii järjestön tuoreessa tiedotteessa ( 31.8.2026) valtiolta riittävää rahoitusta, jotta lakisääteiset palvelut voidaan turvata.

Hyvinvointialueet ovat käyneet toistuvia yhteistoimintaneuvotteluita säästöjen toteuttamiseksi. Leikkaukset kohdistuvat erityisesti ympärivuorokautiseen hoitoon ja kotihoitoon, jotka ovat hoivajärjestelmän keskeisiä peruspalveluja. Inbergin mukaan voidaan sanoa, että yhteiskunta on jättänyt ikääntyneet monin paikoin heitteille.

Hoitajapula ja työvoiman siirtely lisäävät kuormitusta

Säästötoimet näkyvät hoitajien arjessa monin tavoin. Henkilökuntaa on vähennetty, määräaikaisuuksia ei jatketa ja eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata uusia työntekijöitä. Työntekijöille on tarjottu toisenlaisia tehtäviä tai työtä toisella paikkakunnalla, mikä on lisännyt työmatkojen pituutta ja kuormittanut henkilöstöä.

Inberg korostaa, että säästötoimet ovat kohtuuttomia sekä asiakkaille että hoitajille:

”Ala tulee pitää vetovoimaisena. Hyvinvointialueet eivät selviä lakisääteisistä tehtävistään ilman rautaisia hoitoalan ammattilaisia”, sanoo Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg järjestön tiedotteessa (31.8.2026).

Hoitajapula ei ole uusi ilmiö, mutta säästötoimet ovat syventäneet sitä. Kuormituksen kasvu näkyy sairauspoissaoloina ja alalta poistumisena. Tämä heikentää alan veto- ja pitovoimaa, mikä puolestaan vaikeuttaa hyvinvointialueiden mahdollisuuksia täyttää lakisääteiset velvoitteensa.

Ikääntyneiden palvelujen laatu ja turvallisuus vaarassa

SuPer muistuttaa, että lain mukaan ikääntyneiden palveluissa on oltava riittävästi henkilökuntaa asiakkaiden hoitoisuuteen nähden. Ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstömitoitukseen ei voida laskea välillistä työtä, kuten ruuanlaittoa ja siivoamista. Mitoituksen tulee olla suurempi kuin 0,6, jos asiakkaiden hoitoisuus sitä vaatii.

Inberg kertoo, että vähimmäismitoituksesta on monessa yksikössä tullut käytännössä maksimi, vaikka todellinen tarve olisi suurempi.

”Liian pienellä henkilöstömäärällä ei pystytä turvaamaan asiakasturvallisuutta eikä hoidon laatua, ei myöskään hoitohenkilökunnan työturvallisuutta”, sanoo Inberg.

Tilanne on erityisen vaikea kotihoidossa, jossa asuu yhä huonokuntoisempia ikääntyneitä. Inberg muistuttaa, että moni heistä tarvitsisi ympärivuorokautista hoitoa: Ingbergin mukaan kotona asuu todella huonokuntoisia ikääntyneitä, joiden tulisi olla ympärivuorokautisessa hoidossa.

Säästötoimet heijastavat laajempaa järjestelmäkriisiä

Hyvinvointialueiden talousvaikeudet ovat osa laajempaa rakenteellista ongelmaa, jossa julkisen sektorin rahoitus ei riitä lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. SuPerin mukaan säästötoimet kohdistuvat nyt kaikkein haavoittuvimpiin: ikääntyneisiin ja hoitoalan työntekijöihin.

---