Ihmisoikeusrikkomukset ja rasismi ajavat romaneita turvapaikanhakijoiksi
Yli sata slovakialaista romania on vuoden alun aikana saapunut Suomeen
turvapaikanhakuun. Pelkästään viime viikon lopulla turvapaikkaa
Helsinki-Vantaan lentoasemalla haki liki 50 romania. Slovakialaisia turvapaikanhakijoita
on saapunut myös Pohjois-Suomeen. Osalla nyt tulleista romaneista on
taskussaan aiempi kielteinen turvapaikanhakupäätös.
Vuonna 2002 ulkomaalaisvirasto käsitteli kaiken kaikkiaan 113:n
Slovakian romanin turvapaikkahakemuksen. Vain yhdelle myönnettiin oleskelulupa.
Suomen viranomaiset odottavat lähiviikkoina lisää romaniturvapaikanhakijoita
maamme raja-asemille.
Mistä tässä kaikessa on kysymys?
Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä englanninkielinen
Roma Rights
-lehti on Euroopassa elävien romanien äänitorvi. Unkarin
Budapestissa toimistoaan pitävän
European Roma Rights Centerin
julkaisema aviisi on mainio tapa saada oikeaa tietoa romanien elin- ja asuinoloista,
koulutusmahdollisuuksista, ihmisoikeuksista ja heihin kohdistuvasta moninaisesta
syrjinnästä sekä rasismista.
Lehden uusin numero on 169-sivuinen kuvallinen tietopaketti, jonka tämänkertainen
aihepiiri koskettelee romanien poliittisia oikeuksia erityisesti itäisessä
Keski-Euroopassa. Erityisesti romaninaisten poliittisia oikeuksia käsittelevät
reportaasit ovat äärettömän kiinnostavia. Niissä
lähestytään moninaista ongelmakenttää niin romani-
kuin naisnäkökulmastakin.
Bukarestin ja Budapestin yliopistoissa opettava
Isabela Mihalache
kertoo artikkelissaan
Romani Women` s Participation in Public Life
romaninaisten elämän kiinnostaneen tutkijoita erityisen vähän.
Juuri minkäänlaista tutkittua tietoa, sen paremmin kuin tilastojakaan
heidän elämästään ei ole. Syinä tähän
Mihalache näkee muun muassa sen, että romaninaiset eivät
ole koskaan päässeet heille kuuluvalle paikalle romanien ihmisoikeusliikkeessä.
Tätä asiantila on tukenut romaniyhteisöjen patriarkaalisuus.
Näin romaninaiset ovat olleet kaikkialla lähes näkymätön
joukko.
Mihalache kertoo kuitenkin tunnelin päässä pilkottavasta
valosta; Esimerkiksi kesäkuussa 2000 romaninaiset nähtiin ensi
kertaa YK:ssa kertomassa omasta elämäntilanteestaan ja halustaan
vaikuttaa Euroopan hallitusten toimiin romaniasioissa. Samana vuonna järjestettiin
Makedonian Ohridissa
nuorille romaninaisille koulutusta, jonka tarkoituksena
oli aktivoida nämä puolustamaan romanien ja erityisesti romaninaisten
oikeuksia Keski-Euroopassa.
Budapestissa järjestetyssä naiskonferenssissa romaninaiset
pääsivät kertomaan heille tehtävistä pakkosterilisaatioista,
väkivallasta ja riittämättömistä sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluista.
Roma Rights -lehden raskainta antia on kuitenkin joka numerossa julkaistava
maakohtainen syrjintäpalsta. Tapetilla numero numeron jälkeen
ovat nimenomaan sellaiset maat kuin Unkari, Tshekki, Slovakia, Puola, Bulgaria,
Romania ja Baltian maat, joissa vanhan järjestelmän sorruttua
unohdettiin järjestelmällisesti, tekisi mieli sanoa, alkeellisimmatkin
opit ihmisoikeuksien noudattamisesta.
Roma Rights -lehti kertoo uusimmassa numerossaan ansiokkaasti juuri Slovakian
tilanteesta. Laajan reportaasikokonaisuuden perustana on laaja kenttätutkimus
romanien asuinoloista slovakialaisessa Svinian kylässä. Kylä
sijaitsee kahdeksan kilometriä itään Presovin kaupungista
ja siellä on virallisesti 27 prosentin romanivähemmistö.
Epävirallisesti kylässä uskotaan kuitenkin asuvan jopa 648
romania, mikä vastaisi 73 prosentin osuutta väestöstä.
Kaikki kylän romanit asuvat noin kahden hehtaarin suuruisella erityisalueella.
Romanien käytössä on 40 kylähallinnon omistamaa asuntoa
kerrostalotyyppisissä taloissa ja parikymmentä savesta valmistettua
hökkeliasumusta. Alueen infrastruktuuri on lehden mukaan olematon,
juoksevaa vettä ei ole, vesi on haettava kaivosta. Toisin kuin valtaväestön
asuntoihin, romanien asumuksiin ei ole vedetty kaasuputkea. Kotejaan lämmittääkseen
romanit keräävät ”laittomasti ” polttopuita metsistä.
Monista asunnoista puuttuvat ovet ja ikkunat.
Oma huolenaiheensa on lähistöllä sijaitseva maanviljelijöiden
lieteallas, josta kemialliset ja biologiset jätteet pääsevät
esteettä romanien käyttämän kaivon veteen.
Romanilasten kouluolot kylässä ovat Roma Rights -lehden mukaan
kestämättömät. 36-luokkaisessa koulussa 26 luokkaa on
varattu pelkästään romanilapsille. Ala-asteen puolella romanit
ja valkolaislapset opiskelevat kokonaan eri rakennuksissa. Romanilasten
opettajisto on pikavauhtia koulutettu esikoulun opettajista.
Eristämällä romanilapset jo koulussa valtayhteisöstä
heidät pakotetaan elämään eristyksessä kehdosta
hautaan. Slovakian viranomaiset ovat perustelleet tätä eristämistä
muun muassa romanilasten ”heikommilla oppimistuloksilla.” Roma
Rights -lehden mukaan romanilapsille ei ole kuitenkaan järjestetty
mitään erilaista opetussuunnitelmaa, puhumattakaan erityisopetuksen
materiaalista tai erityisopettajista.
Roma Rights -lehti kertoo ansiokkaassa artikkelissaan myös, että
kylän lastentarhaan ei ole koskaan hyväksytty yhtään
romanilasta ja että heille ei kouluissa ole tarjolla ruokaa, kun taas
valtaväestön lapsille on.
Romanit eivät ole lehden mukaan tervetulleita myöskään
kylän kauppoihin, niinpä he ovatkin rakentamassa asuinalueelleen
omaa pientä kauppapuotia. Myöskään kylän kirkkoon
ei romanien sallita astuvan. Hautapaikkaa yleiseltä hautuumaalta ei
ole luvassa. Maan ostaminen romanien asuntokäyttöön ei onnistu
edes suurella rahalla.
Svinian kylän tilanteeseen on pyritty vaikuttamaan muun muassa kanadalaisten
rahoittaman
Project Svinian
avulla. Projektin avulla on tarkoitus
lisätä muun muassa lasten iltapäivätoimintaa koulun
jälkeen. Paikallisten viranomaisten mukaan projektin aloittaminen on
kuitenkin mahdollista vain jos romanilapset pidetään erillään
valtaväestön lapsista.
Roma Rights -lehden uusin numero kertoo myös syrjinnästä
muissa itäisen Keski-Euroopan maissa. Slovakian lisäksi erityisesti
Unkarissa on ”kunnostauduttu” rasismiasioissa. Lehden mukaan unkarilainen
Keszthelyn kaupunki rakensi vuonna 2003 muurin oman romaniasutuksensa ympärille.
Lauta-aidan sisään jäi yhteensä kuusi romanien hökkeliasumusta
asukkaineen. Kovan taistelun jälkeen aitaan jätettiin sentään
yksi kulkuaukko.
Itäunkarilaisessa Debrecenissä 5 000 romania elää
täydellisesti muusta yhteiskunnasta eristettynä Nagy Sandorin
ghetossa, Hajduhadlazissa 3 000 romania on elänyt eristettynä
muusta yhteiskunnasta jo vuodesta 1990 asti. Sama tilanne vallitsee lehden
mukaan monissa muissakin unkarilaisissa kylissä ja kaupungeissa.
Euroopan unioniin pian liittyvissä uusissa jäsenmaissa näyttäisi
Roma Rights -lehden mukaan olevan suuria romaniväestön rasistiseen
kohteluun liittyviä ongelmia. Kun Slovakian romanit pari viikkoa sitten
järjestivät mielenosoituksen heidän ennestäänkin
ala-arvoisen sosiaaliturvansa puolittamista vastaan, reagoi maan hallitus
lähettämällä vahvasti aseistettuja sotilas- ja poliisiosastoja
murskaamaan mielenosoitusta.
Tiedonantaja
-lehden tavoittama Brysselissä asuva romaniaktivisti
Valeriu Nicolae
hämmästelee Euroopan unionin ja ihmisoikeusjärjestöjen
reaktioita: – Kukaan ei tuominnut mielenosoituksen murskaamista, ei Euroopan
unioni, eivät yksittäiset poliitikot, eivätkä kansalais-
ja ihmisoikeusjärjestöt, joiden toiminta valitettavan usein rahoitetaan
valtioiden pussista.
Niin kauan kuin kukaan ei puutu romanien ihmisoikeuksien polkemiseen
itäisessä Keski-Euroopassa ja ryhdy parantamaan heidän elinolojaan,
tulevat syrjityt pyrkimään turvaan vanhoihin EU:n jäsenmaihin.
Samaan aikaan Suomi varautuu suureen Slovakiasta odotettavissa olevaan ”pakolaistulvaan”,
jonka tähden yhdelle romanille on jo jouduttu myöntämään
turvapaikka.
Lisää tietoa aiheesta: http://errc.org
