Ilman Lokakuun vallankumousta itsenäistä Suomea ei olisi

Alkuperäinen kirjoittaja: Lue lisää Tiedonantajasta nro 40/2007

Vaikka tamperelainen Aimo Minkkinen johtaa Lenin-museota, hän ei ole museoinut Leninin ajatuksia. Niinpä Minkkinen on mies paikallaan arvioimaan kahta 90 vuoden ikään tullutta historiallista tapahtumaa: Lokakuun vallankumousta Venäjällä sekä Suomen itsenäisyyttä.

Ajatellaan hieman käänteisesti, eli miten historia olisi kenties kulkenut ilman Lokakuun vallankumousta? Mihin maiden sisäiset ja kansainvälispoliittiset tilanteet olisivat voineet johtaa, esimerkiksi Venäjän yhteiskunnallinen tilanne, Saksan ja Venäjän välinen sota tai Suomen kärjistyneet luokkaristiriidat?

– Historian kulku ja etenkään vallankumouksen kulku ei ole suora ja mutkaton kuin Nevan valtakatu. On vaihtoehtoisia etenemislinjoja, takaperin menoa ja paluuta uudella tasolla entisenlaisiin vaihtoehtoihin, pohdiskelee Aimo Minkkinen.

Hän muistuttaa, että Venäjällä vallankumouksen alla vallalla olivat nälkä, kurjuus, taudit, pakkotyö, sota, sorto, tietämättömyys, lukutaidottomuus, epäoikeudenmukaisuus – kaikkea tätä vastaan taistelivat ja nousivat Lokakuun vallankumouksessa bolshevikit ja vetivät mukanaan kansanjoukot.

– Venäjä oli ajautumassa täydelliseen sekasortoon ja kaaokseen, josta myös Suomi olisi joutunut kärsimään. Ainoa kunnolla järjestäytynyt ja päättäväinen joukko oli bolshevikkipuolue, joka lopetti Venäjän sekasorron.

Bolshevikeilla oli

vaihtoehto kaaokselle

Minkkinen toteaa, että yksi linja olisi ollut Kornilovin sotilasdiktatuuri Venäjällä. Se olisi merkinnyt loppua Suomen vapaustaistelulle, ainakin sen lannistamista verellä ja miekalla. Bolshevikit oli Venäjällä ainoa puolue, jonka kansallisuuspoliittisen linjan mukaisesti Suomelle tuli myöntää ero Venäjän valtakunnasta ja itsenäisyys.

– Jos eli siis jos Suomessa olisi kunnioitettu vuoden 1916 vaalitulosta ja sosialidemokraatit olisivat saaneet eduskuntaenemmistöllään ja valtalain avulla demokratisoida Suomen, ja irrottaa meidät Venäjän imperiumista neuvotellen ja rauhanomaisesti, porvariston kapina ei olisi ehkä syttynyt tai se olisi voitu lannistaa neuvotellen.

– Mielenkiintoinen oli myös Muurmannin suomalaisen legioonan ja Englannin suunnitelma ajaa saksalaiset ja mannerheimiläiset pois Suomesta ja palauttaa sosialidemokraattinen hallitus pohjoisesta hyökäten. Britit kuitenkin säikähtivät bolshevikkeja ja luopuivat aikeesta.

Otto-Wille Kuusisen laatiman punaisen Suomen perustuslain perustana oli Sveitsin perustuslaki. Se oli enemmänkin demokraattinen luonteeltaan, leniniläistyyppistä sosialismia siinä ei ollut.

– Punainen Suomi solmi sopimuksen Neuvosto-Venäjän kanssa. Siinä todettiin Suomen itsenäisyys ja rauhanomaiset naapuruussuhteet. Sopimus oli hyvin edullinen Suomelle, mm. Petsamon alue olisi kuulunut Suomelle….

HANNU OITTINEN