Innovaatiot syntyvät hitaasti ja vaativat pitkäkestoista julkista rahoitusta

Eurooppalainen kvartaalitalous, jossa tuloksia vaaditaan välittömästi ja investointien on tuotettava pikavoittoja, törmää nyt tutkimusnäyttöön. Oulun yliopiston tuore pitkittäistutkimus osoittaa, että merkittävät innovaatiot syntyvät hitaasti ja vaativat pitkäkestoista julkista rahoitusta. Tulokset haastavat kapitalistisen järjestelmän lyhytjänteisen logiikan aikana, jolloin Orpo–Purran hallitus on leikannut tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä laajasti heikentänyt työväenluokan asemaa.

Tutkimus tarkasteli Suomessa myönnettyjä julkisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukia 22 vuoden ajalta. Aineisto kattoi 219 477 yritystä ja 2 349 merkittävää, kaupallistettua innovaatiota vuosina 1997–2018. Tulosten mukaan julkisen rahoituksen vaikutukset eivät näy heti, vaan rakentuvat vähitellen ja saavuttavat huippunsa vasta viiden–kahdeksan vuoden kuluttua ensimmäisestä tukipäätöksestä.

”Merkittävien innovaatioiden kehittäminen markkinoille vie usein vuosia. Tuloksemme osoittavat, että rahoituksen jatkuvuudesta voi olla huomattavaa hyötyä, mutta vaikutusten arvioinnissa on huomioitava riittävän pitkä aikajänne. Pitkien kehityssyklien tulisi heijastua politiikkatoimiin ja niiden arviointiin”, sanoo Oulun yliopiston apulaisprofessori Robert van der Have yliopiston tiedotteessa (30.6.2026).

Kapitalismin lyhytjänteisyys vastaan pitkä innovaatiosykli

Tutkimus osoittaa, että TKI-avustuksia saaneet yritykset kaupallistivat keskimäärin enemmän merkittäviä innovaatioita kuin vastaavat yritykset ilman tukea. TKI-avustukset ovat julkisia tutkimus, kehitys- ja innovaatiotukia, joita valtio myöntää yrityksille, tutkimuslaitoksille ja muille toimijoille, jotta nämä voivat kehittää uusia tuotteita, palveluja, teknologioita tai toimintamalleja. Lisäksi havaittiin pitkäkestoisia myönteisiä vaikutuksia patentointiin: julkinen rahoitus saattoi synnyttää tutkimusjakson aikana kymmeniä uusia merkittäviä innovaatioita ja lähes 10 000 ylimääräistä patentoitua keksintöä.

Tämä kehitys on ristiriidassa kapitalistisen talousjärjestelmän kanssa, jossa yritysten ja julkisen sektorin odotetaan tuottavan tuloksia nopeasti. Kvartaalitalouden logiikka ei tunnista innovaatioiden todellista aikajännettä, mikä johtaa alirahoitukseen ja työväenluokan kannalta haitallisiin leikkauksiin.

Leikkaukset heikentävät tulevaisuutta

Suomen tutkimus- ja innovaationeuvosto on korostanut strategisempaa lähestymistapaa TKI-toimintaan sekä kaupallistamisen vahvistamista. Samalla Orpo–Purran hallitus on toteuttanut leikkauksia, jotka heikentävät julkisen tutkimusrahoituksen jatkuvuutta ja kaventavat mahdollisuuksia osallistua innovaatiotoimintaan.

Julkisen rahoituksen merkitys korostuu erityisesti aloilla, joilla pienet ja keskisuuret yritykset toimivat. Ne ovat usein työllistäjiä ja paikallisten talouksien selkäranka. Kun rahoitus katkeaa, innovaatiopolku katkeaa – ja samalla heikkenevät työllisyysnäkymät, alueellinen kehitys ja yhteiskunnallinen tasa-arvo.

Tutkimuksessa hyödynnettiin yleistettyä synteettisen kontrollin menetelmää, joka rakentaa vertailuasetelman yrityksistä, joiden kehitys ennen rahoituksen saamista vastaa mahdollisimman tarkasti tuen saaneiden yritysten kehitystä.

Tutkijat tarkistivat tulokset myös menetelmällä, jossa verrataan kahden yritysryhmän kehitystä: rahoitusta saaneiden ja rahoitusta saamattomien. Tätä kutsutaan difference-in-differences-menetelmäksi, eli kahden ryhmän erojen vertailuksi. Lisäksi he käyttivät patenttien määrää toisena mittarina. Patentti on virallinen merkki siitä, että yritys on tehnyt uuden keksinnön. Patenttien määrä kertoo siitä, kuinka paljon innovaatioita on syntynyt.

---