Irakin uuden perustuslain odottaminen tekosyy jatkaa miehitystä

Alkuperäinen kirjoittaja: Erkki Susi

Yhdysvallat torjuu jyrkästi kaikki aikataulut miehitetyn Irakin
itsehallinnon ja itsenäisyyden palauttamiseksi. USA vetoaa siihen,
että Irakille on ensin laadittava uusi perustuslaki, ja vasta sitten
voidaan aloittaa siirtyminen irakilaisten itsehallintoon. Perustuslaki on
kuitenkin vain tekosyy viivyttää itsehallintoon siirtymistä
ja jatkaa miehitystä määräämättömän
ajan. Todellisuudessa USA:lla ei ole aikomustakaan lähteä Irakista
eikä myöntää irakilaisille todellista itsenäisyyttä.

Uusi perustuslaki ei todellakaan ole välttämätön Irakin
itsenäisyyden palauttamiselle. Israelilla ei ole kirjoitettua perustuslakia,
ei myöskään Britannialla. Miksi siis irakilaisten pitäisi
odottaa uutta perustuslakia ennen kuin miehittäjät siirtävät
vallan heille?

Irakilla oli kirjoitettu perustuslaki. Se perustui Egyptin perustuslakiin,
joka puolestaan perustuu Ranskan perustuslakiin. Alkuperäisen perustuslakinsa
puitteissa irakilaiset nauttivat suhteellisen korkeasta elintasosta, naisten
oikeuksista ja arabimaailman korkeimmasta lukutaitoasteesta. Olisi suhteellisen
yksinkertaista vain poistaa Irakin perustuslaista Saddam Husseiniin liittyvät
presidentilliset säädökset ja näin elvyttää
alkuperäinen perustuslaki.

Irakin alkuperäinen perustuslaki yhdessä Koraanin ja laajasti
väärin ymmärretyn islamilaisen lain, sharian, kanssa tarjoaisi
riittävän hyvän perustan irakilaisten itsehallinnolle. Perustuslain
uudistaminen voitaisiin niin haluttaessa hoitaa myöhemmin.

Perustuslain laatiminen on tekosyy miehityksen jatkamiselle, ja miehityksen
jatkaminen puolestaan väline Irakin kansallisen rikkauden anastamiselle
sekä öljyn ja veden toimittamiselle Israelille.

Israelilaisen DEBKA-verkkolehden tiedustelulähteiden mukaan USA
on salaa rakentamassa Irakiin kahta jättiläistä tiedustelulaitosta.
Rakentaminen tulee maksamaan noin puoli miljardia dollaria. Amerikkalaiset
rakennusyksiköt ovat pystyttämässä ”tiedustelukaupungiksi”
kutsuttuja laitoksia kahteen paikkaan, yhtä öljykaupunki Mosulin
pohjoispuolelle ja toista Bagdadin Saadunin alueelle Tigris-joen itärannalle.

DEBKA:n sotilaslähteet päättelevät kahden projektin
laajuudesta ja suurista kustannuksista, että USA:n tarkoituksena jatkaa
laajaa sotilaallista läsnäoloaan Irakissa ainakin vuosikymmenen
ajan.

Irakiin erikoistunut tiedusteluasiantuntija

Stephen C. Pelletiere

kirjoitti äskettäin

New York Times

-lehdessä, että
1990-luvulla keskusteltiin paljon niin sanotun ”rauhan putkilinjan”
rakentamisesta, jota pitkin johdettaisiin Eufratin ja Tigrisin vedet kuivuudesta
kärsiviin Persianlahden maihin ja myös Israeliin. Tämän
suhteen ei tapahtunut mitään edistystä lähinnä
Irakin vastustuksen vuoksi. Kun Irak on amerikkalaisten käsissä,
tilanne voisi kuitenkin muuttua.

Skotlantilainen

The Scotsman

-lehti kertoi 26. elokuuta, että
USA on pyytänyt Israelia tutkimaan hanketta öljyputkesta, joka
johtaisi öljyä Irakista suoraan israelilaisessa Hiafan satamassa
oleviin öljynjalostamoihin. Israelin pääministerin

Ariel
Sharonin

toimisto pitää israelilaisen

Haaretz

-lehden
mukaan putkilinjaprojektia vastalahjana sille, että Israel tuki voimakkaasti
USA:n hyökkäystä Irakiin.

Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki avustavat USA:n kansainvälisen
kehityksen toimistoa USAID:ia Irakin ”jälleenrakentamisessa”
vapaan markkinatalouden, yksityistämisen, ulkomaalaistamisen pohjalta.

Amerikkalaisen tutkivan journalistin

Greg Palastin

jututtaman
Maailmanpankin entisen pääekonomistin

Joseph Stiglitzin

mukaan köyhiä maita koskeva ”avustusohjelma” toimii
seuraavasti:

Kunkin maan valtiovarainministerin ”vapaaehtoisesti” allekirjoitettavaksi
laaditaan valmiiksi ”jälleenrakennussopimus”, ja sitten Maailmanpankki
antaa jokaiselle ministerille saman neljän askeleen ohjelman.

Stiglitzin mukaan sitä voitaisiin täsmällisemmin
kutsua ”briberisaatioksi”. Termi on johdettu sanasta ”bribe”
(lahjus). Kansallisten varojen myyntihinnasta lohkaistaan kymmenen prosentin
palkkioita, jotka maksetaan yksityistämiskumppanien svetsiläisille
pankkitileille.

. Teoriassa pääomamarkkinoiden sääntelyn
purkaminen sallii sijoitetun pääoman virrata sisään
ja ulos. Valitettavasti useissa tapauksissa, kuten Indonesiassa ja Brasiliassa,
raha on virrannut vain ulos.

mikä merkitsee ruoan, veden, kaasun ja muiden
välttämättömyyshyödykkeiden hintojen nostamista.

Tämä on vapaakauppaa Maailmanpankin ja Maailmankauppajärjestö
WTO:n sääntöjen mukaan. Stiglitz rinnastaa sen 1800-luvun
puolivälin oopiumisotiin, jolloin Britannia soti Kiinaa vastaan pakottaakseen
sen avaamaan markkinansa ja otti palkintona vihollisuuksien lopettamisesta
haltuunsa Hong Kongin.

Tällaisen ohjelman toteuttaminen on nyt aloitettu Irakissa. Miehittäjien
nimittämä Irakin nukkehallinto ilmoitti vajaa kaksi viikkoa sitten
”talousuudistuksista”, jotka merkitsevät maan talouden avaamista
ja myymistä ulkomaisille sijoittajille. Itsenäisyyden palauttaminen
irakilaisille ei näihin ”uudistuksiin” sovi.