”Irti EU:sta” ei riitä tunnukseksi

Suomen kommunistinen puolue lähtee europarlamenttivaaleihin tuomaan vaihtoehtoa sekä unionin kuripolitiikan hyväksyvälle maan poliittiselle eliitille että nurkkakuntaiselle nationalismille.

SKP:n mukaan Euroopan unioni on ylikansallinen rakenne, joka edistää suurten yhtiöiden etuja niiden pyrkiessä kasvamaan ja maksimoimaan voittonsa. EU:n tavoitteena on yhdistää suuryritysten ja jäsenvaltioiden voimat ylikansallisella tasolla tiiviiksi poliittiseksi liitoksi, talous ja rahaunioniksi sekä yhteiseksi turvallisuus- ja sotilaspolitiikaksi. Käytännössä tarkoitus on parantaa eurooppalaisen suurpääoman kilpailukykyä alentamalla työvoimakustannuksia ja sosiaalisia menoja, purkamalla kansainvälistä sääntelyä, kiihdyttämällä monopolisoitumista ja alistamalla kehittyviä maita. EU on merkittävästi heikentänyt työväenliikkeen asemaa ja vaikutusvaltaa.

Nyt tarvitaan perusteeltaan toisenlaisen Euroopan rakentamista, jossa ei ole demokratiavajeita, jossa työntekijöiden oikeudet toteutuvat, jossa sosiaalinen oikeudenmukaisuus on tärkeä periaate ja joka ei ole turvallisuuspolitiikassa sitoutunut sotilasliittoihin. Toisenlainen Eurooppa voi perustua vain kansojen vapaaehtoiselle yhteistyölle. Yhteistyö Euroopan maiden kesken ympäristökysymyksissä, epäterveen kilpailun sekä rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi on välttämätöntä. Ja tärkeää on myös kehittää eurooppalaista yhteistyötä laajentaen sitä Euroopan itäosiin.

SKP:n mukaan toisenlaisen Euroopan rakentaminen ei ole mahdollista Euroopan unionin puitteissa, ja edellyttää irtautumista EU:sta. Pelkkä irtautumisen vaatimus ei silti riitä politiikan tekemisen pohjaksi. Unionin rakenteita ja toimivaltaa on ryhdyttävä purkamaan ja päätösvaltaa palautettava kansalliselle tasolle. Samalla on mietittävä, mitä eurooppalainen kansojen yhteistyö voisi olla unionin jälkeen. Paluuta 1900-luvun kapitalismiin ja sen mallisiin kansallisvaltioihin ei ole.

Työväenluokan uhka ei ole ollut liika kansainvälisyys vaan liian vähäinen kansainvälisyys. Marx varoitti jo Gothan ohjelman arvostelussa 1875, että saksalaisen työväenpuolueen ohjelma ei ole tarpeeksi kansainvälinen eikä ota huomioon työväenluokan ylikansallisia etuja ja kamppailuja. Kansainvälisyyden laiminlyönti on antanut etuaseman pääomalle, jonka voitontavoittelu yhdistää kapitalistiluokkaa kautta Euroopan ja koko maailman.

SKP tuo europarlamenttivaaleihin unionin tyytymättömien liikkeen, radikaalin eurooppalaisen ay-liikkeen ja Euroopan vasemmiston kuripolitiikan vastaisen liikkeen. Sixpack-hallituksen suurpääomaa syleilevälle linjalle ja kansallisten rajojen sisälle käpertyvälle nationalismille on vaihtoehto: Euroopan kansojen solidaarisuus ja työväenluokan internationalismi, joka ei unionia kaipaa