Järjestöt pettyneitä maa- ja metsätalousvaliokunnan ratkaisuun metsähallituslaissa

Luonto- ja retkeilyjärjestöjen vastustuksesta huolimatta metsähallituslakiin on jäämässä valtaosa sen ongelmista. Luonnonsuojeluliitto ei siksi voi hyväksyä lakiehdotusta nykyisessä muodossaan.

”Luonnolle sekä retkeilylle lakiesitys on turmiollinen.”

Erityisen pahoillaan Suomen luonnonsuojeluliitto on siitä, että maa- ja metsätalousvaliokunta ei ole riittävästi kuullut ihmisten ja järjestöjen huolia metsähallituslain muuttamisessa.

– Kokonaisuudessaan lakiesitys on edelleen huono. Luonnolle sekä retkeilylle se on turmiollinen. Suomen luonnonsuojeluliitto ei voi sitä tässä muodossa kannattaa. Laki on ensi viikolla eduskunnassa ja vaadimme, että virheet korjataan eduskunnan äänestyksissä. Haluamme kiittää sitä valtavaa määrää ihmisiä, jotka ovat nousseet puolustamaan suomalaista luontoa. Se on merkittävä asia, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Tänään antamassaan mietinnössä maa- ja metsätalousvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen maa- ja vesialueiden siirtelystä Metsähallituksen sisällä. Siirtely asettaa alueet kovempien tuottopaineiden alle. Julkisten hallintotehtävien roolia on selkeytetty hallituksen esitykseen verrattuna, mutta edelleen ympäristöministeriö ohjaa Metsähallitusta luonnonsuojeluun liittyvissä asioissa ainoastaan julkisten hallintotehtävien osalta eikä koko Metsähallituksen osalta kuten nykyisin. Valiokunnan mietintöön kirjattuna tavoitteena onkin edelleen se, että Metsähallitus puhuu jatkossa ainoastaan yhdellä äänellä. Tällöin luonto ja retkeily väistämättä jäävät metsätalouden jalkoihin.

Valiokunta ei myöskään palauttanut lakiin sieltä poistettuja pykäliä, jolla turvattaisiin saamelaisten oikeudet. Samoin luonnonvarasuunnitelmat jäävät nyt laista pois. Luonnonvarasuunnitelmilla sovitetaan yhteen erilaisia maankäytön näkökulmia ja tämän suunnittelumekanismin nostaminen lain tasolle olisi ollut erittäin tärkeää.

– Tämä hanke on osa hyvin johdonmukaista ympäristösääntelyn ja ympäristöhallinnon alasajoa sekä yhä arvokkaampien alueiden muuttamista hakkuiksi ja tonteiksi, Sulkava harmittelee.

Valiokunnan tekemät harvat parannukset eivät riitä

Aktiivisen julkisen paineen ansiosta lakiin osakeyhtiöstä kirjataan, että osakeyhtiö on kokonaan valtion omistama. Tämä tarkoittaa, että osakeyhtiön myyminen ei ole pelkästään eduskunnan yhden päätöksen takana, vaan vaatisi aina myös lakimuutoksen.

Avoimuusvaatimukseen on osaltaan vastattu perumalla päätös yhdestä yhtenäisestä kirjanpidosta, joka olisi tehnyt Metsähallituksen toiminnasta vaikeammin seurattavaa. Vaatimusta julkisuuslain noudattamisesta laissa ei kuitenkaan ole. Tämä tarkoittaa, että osa osakeyhtiötä ja Metsähallitusta koskevista tiedoista on jatkossa liikesalaisuuden piirissä.

Huoli luonnon ja retkeilyn tulevaisuudesta

Luonto- ja retkeilyjärjestöt kokoontuivat yhdessä mielenilmaukseen keskiviikkona 9. maaliskuuta Helsingin Kansalaistorille. Tapahtumaan osallistui lähes tuhat henkeä.

Järjestöjen mukaan metsähallituslain uudistus on menossa pahasti pieleen. Suomen luonnon ja retkeilyn tulevaisuus on uhattuna.

Suomen luonnon ja sen virkistyskäytön tulevaisuuden turvaamiseksi pitäisi luontopalveluiden ja ympäristöministeriön tehtävät säilyttää nykyisellään.

Retkeilyalueilta ja virkistysmetsiltä ei pidä odottaa taloudellista tuottoa. Metsähallituksen toiminnan on oltava avointa ja helposti seurattavaa. Lisäksi Metsähallituksessa tulee olla luonnon ja virkistyskäytön kansalaisjärjestöedustus.

– Laki uhkaa huomattavasti niin yksittäisten kansalaisten kuin järjestöjenkin tiedonsaantioikeutta, mikä on erittäin huolestuttava suunta, sanoi Tuulia Syvänen Luonto-Liitosta.

Jos lakiesitys halutaan saattaa aiotussa aikataulussa maaliin, ainoa kestävä ratkaisu on tehdä vain Metsähallituksen metsätalouden yhtiöittämistä koskevat muutokset. Silloin on taattava valtion säilyminen maiden ja vesien omistajana sekä julkisuuslain periaatteiden noudattaminen koko Metsähallituksessa ja sen osakeyhtiöissä.

Pysäytetään metsähallituslaki

Uusi metsähallituslaki sai tyrmäävän vastaanoton marraskuisella lausuntokierroksella. Ankaraa kritiikkiä antoivat omista näkökulmistaan mm. ympäristöjärjestöt, MTK, Pohjois-Suomen kunnat ja AVI:t, Saamelaiskäräjät, Puuliitto ja Metsäalan Asiantuntijat. Useat lausujat pitivät lakiesitystä niin heikkona, että sen käsittely olisi syytä lopettaa ja palauttaa asia uuteen valmisteluun.

EU ei vaadi Metsähallituksen yhtiöittämistä.

Verkossa metsähallituslakia vastustava adressi on kerännyt jo yli 120 000 nimeä. Adressin mukaan Metsähallitus hallinnoi kolmannesta koko Suomen pinta-alasta. Metsähallituksen yhtiöittäminen huonontaisi olennaisesti eduskunnan ja kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa Suomen luontoa koskeviin päätöksiin. Esimerkiksi tiedonsaanti vaikeutuisi entisestään.

Hallitus on perustellut uutta metsähallituslakia EU:n kilpailuneutraliteettivaatimuksilla. EU ei kuitenkaan vaadi Metsähallituksen yhtiöittämistä, konkurssikelpoisuutta tai yhteisöverovelvoitetta – kaikki nämä sisältyvät hallituksen esitykseen. Kyse on puhtaasti ideologisista valinnoista.