Johannes Yrttiaho: Nato-jäsenyys kääntää Suomen ydinaselinjaukset päälaelleen – Marin puhuu jo ydinasesuojasta
Marinin hallituksen yksimielisesti hyväksymä Nato-selonteko – tiekartta sotilasliiton jäseneksi – on täysin yksipuolinen, eikä vähimmässäkään määrin kriittinen arvio turvallisuuspoliittisesta tilanteesta tai Suomen vaihtoehdoista, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho.
Nato-jäsenyys johtaisi Suomen suvereniteetin kaventumiseen. Tästä konkreettisena osoituksena on ulkomaisten joukkojen mahdollinen sijoittaminen sotilasliiton jäsenyyden myötä maahan sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteon alistaminen Naton ja Yhdysvaltain vaikutukselle.
– Selonteko jättää kokonaan selvittämättä sen, miten jäsenyys sotilasliitossa kaventaisi Suomen kansallista päätäntävaltaa, vaikka tämä kysymys on maamme itsenäisyyden kannalta kaikkein keskeisin, katsoo Yrttiaho.
Nato-selonteko ”unohtaa” myös mainita Naton viime viikolla tekemästä päätöksestä lisätä ulkomaalaisten joukkojen määrää kaikissa niissä Naton jäsenmaissa, jotka ovat Venäjän ja Valko-Venäjän rajanaapureita.
– On itsestään selvää, että päätös ulkomaisista joukoista koskisi tulevaisuudessa myös Suomea, jos Suomi liittyy Naton jäseneksi. Selonteon vakuuttelu siitä, että Suomeen ei sijoitettaisi ulkomaisia joukkoja on ristiriidassa Naton juuri tekemän päätöksen kanssa ja pääministerin eilisten puheiden kanssa, Yrttiaho sanoo.
Nato-jäsenyys merkitsee todennäköisesti myös Suomen ydinaselinjausten muuttumista päälaelleen ainakin mikäli pääministeri Sanna Mariniin on uskominen. Jokainen Nato-maa on myös sotilasliiton ydinasesuunnitteluryhmän jäsen. Tämä koskisi myös Suomea Naton jäsenenä.
– Marinin hallituksen ohjelma sisältää myönteisen maininnan ydinasekieltosopimuksesta, mutta hallitus tuntuu unohtaneen tämänkin linjauksen ennen kaikkea nyt, kun Nato-jäsenyyden tavoittelu ajaa kaiken muun yli, toteaa Yrttiaho. Marin on jo puhunut mm. ydinasesuojan tuomasta turvasta. (IL 12.4.)
Norjan ja Tanskan ydinaseiden sijoittamiselle asettamat rajoitukset ovat nekin koskeneet vain rauhanaikaa, ei kriisi- tai sota-aikaa. Pääministeri Marin ei sitä vastoin pidä hyvänä, että Suomen jäsenyydelle asetettaisiin liittymisvaiheessa minkäänlaisia rajoituksia.
– Mitä ilmeisimmin pääministeri viittaa tässä yhteydessä sekä ulkomaisiin joukkoihin, tukikohtiin että ydinaseisiin, toteaa Yrttiaho.
– Odotettavissa vaikuttaakin nyt olevan sekä molempien vasemmistopuolueiden että vihreiden johdon julkinen kääntymys ydinaseiden vastustajista ydinaseiden kannattajiksi, jos ne päättävät tukea Suomen Nato-jäsenyyttä, Yrttiaho arvioi.
– Valmisteleva askel tässä suhteessa oli hallituksen yksimielisesti hyväksymä Suomen F35-kauppa joulukuussa. Koneet ovat Yhdysvaltain ja Naton ensilinjan aseistusta ja ne kykenevät sekä kuljettamaan että käyttämään ydinaseita, Yrttiaho toteaa.
Suomen Nato-jäsenyys merkitsisi Yrttiahon mukaan myös Suomen yhä voimallisempaa suuntautumista Yhdysvaltain johtamaan Kiinan vastaiseen rintamaan.
– Valitettavasti Marinin hallitus on jo ottanut ensiaskeleet myös tähän suuntaan. Valtiojohdon mittatikkuna historiallisen kehityksen arvioinnissa on muutama kuukausi, kun maailmanpolitiikassa pitäisi nähdä vähintään vuosikymmenten jatkumo, sanoo Yrttiaho.
Yrttiaho arvioi myös selonteon talouspoliittista osuutta
Suomessa Nato-jäsenyyden puolesta voimakkaasti liputtaneet elinkeinoelämän järjestöt ovat pelotelleet niin sanotun maariskin kasvulla kriisitilanteessa ja jos Suomi jäisi Naton ulkopuolelle.
–Selonteko ei tue tällaista käsitystä. Se toteaa sinänsä realistisesti, että ulkomaisten investointien tai kansainvälisen rahoituksen suhteen ei ole ilmennyt ongelmia.
– Pikemminkin esimerkiksi valtion joukkovelkakirjojen hinnoittelulla mitattu maariski on euroalueella noussut juuri Natoon kuuluvien Baltian maiden kohdalla, Yrttiaho korostaa.
