Johtajien talousrikokset kytkeytyvät vahvasti perhetaustaan ja parisuhteeseen

Oulun yliopiston tutkimus (7.1.2026) osoittaa yritysjohtajien talousrikollisuuden olevan vahvasti sidoksissa perhetaustaan, puolison toimintaan ja nuoruuden kasvuympäristöön. Tulokset on julkaistu myös arvostetussa kansainvälisessä Journal of Accounting Research -tiedelehdessä, joka on laskentatoimen alan johtavia vertaisarvioituja julkaisuja.

Oulun yliopistossa tehty laaja rekisteritutkimus tarkastelee lähes 76 000 toimitusjohtajan ja hallitusjäsenen rikostuomioita yli 64 000 suomalaisessa osakeyhtiössä vuosilta 1995–2019. Aineisto perustuu Tilastokeskuksen ylläpitämään oikeustilastojen rekisteriin.

Tutkimuksen mukaan johtajat syyllistyvät talousrikoksiin selvästi todennäköisemmin, jos heidän vanhemmillaan on aiempia talousrikostuomioita. Yhteys on erityisen voimakas silloin, kun vanhempien rikokset ovat olleet vakavia ja johtaneet vankeustuomioon. Tulokset eivät selity esimerkiksi yhteisellä perheyhtiötaustalla tai vanhempien matalalla sosioekonomisella asemalla.

Perhetaustan lisäksi myös parisuhteella on merkittävä vaikutus. Talousrikoksiin syyllistyneillä johtajilla on muita useammin puoliso, joka on itsekin syyllistynyt talousrikoksiin. Todennäköisyys kasvaa parisuhteen keston myötä. Lisäksi johtajat, jotka ovat nuoruudessaan asuneet alueilla, joilla talousrikollisuus on keskimääräistä yleisempää, syyllistyvät rikoksiin muita useammin.

Tutkimuksessa tarkastellut rikosnimikkeet kattoivat kirjanpito-, vero- ja muita talousrikoksia, ja aineistossa ovat mukana vain tapaukset, joista on nostettu syyte tuomioistuimissa. Tämä rajaus korostaa sitä, että todellinen väärinkäytösten määrä voi olla huomattavasti suurempi — erityisesti taloudellisen eliitin keskuudessa, jossa valta-asema mahdollistaa rikosten piiloutumisen tehokkaammin kuin työväenluokan arjessa.

Kallungin mukaan tulokset eivät osoita suoraa syy–seuraussuhdetta, mutta ne tukevat vahvasti sosiaalisen ympäristön ja opittujen käyttäytymismallien merkitystä. ”Havainto korostaa tällaisen käyttäytymismallin ’poisoppimisen’ merkitystä talousrikollisuuden torjunnassa”, sanoo Kallunki.

---