Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Jokainen meistä on vähän kommari

    Teoria Mielipiteet
    Avainsanat: jakaminen, David Graeber, solidaarisuus, kommunismi
    18.12.2018 - 18:35
    Keijo Lakkala
    Digilehti: Tiedonantaja joulukuu 2018

    Näin joulun kynnyksellä pysähdyn usein ajattelemaan erästä sekä joululle että kommunismille ominaista asiaa. Pysähdyn pohtimaan jakamista ja jakamisen pohjalla olevaa keskinäisen avunannon ilmiötä. Vaikka onkin kenties väärin typistää kommunismin idea pelkästään jakamiseen (esimerkiksi Marx selkeästi irtisanoutuu tasajakokommunismin ajatusesta kirjoituksissaan), on jakamisen idea kuitenkin vähintään implisiittisesti mukana kommunismin kaikissa, myös sen ei-marxilaisissa versioisissa. Resurssien jakaminen, leivän murtaminen, yhteiseen pöytään asettuminen on varmasti jollakin tavalla läsnä kaikessa kommunismissa. Jakaminen, solidaarisuus sekä keskinäinen avunanto ovat kommunismin kovaa moraalista ydintä.

    Etenkin anarkistisessa yhteiskuntafilosofiassa tämä jakamisen ja keskinäisen avunannon (mutual aid)  ajatus on kommunismin tavoitetta määrittävä. Yhdysvaltalainen anarkisti-antropologi David Graeber onkin esittänyt että vaikka kapitalistisen ideologia kertoisi mitä ”ihmisluonnosta” ja ihmisyhteisöjen näennäisesti darwinilaisesta eloonjäämiskamppailusta, totuus ihmisyhteisöjen perustoiminnasta on kuitenkin se, että me elämme jo lähtökohtaisesti kommunismissa. Ilman keskinäistä avunantoa, jakamista ja solidaarisuutta yksikään yhteiskunta ei olisi mitenkään mahdollinen. Graeberin mukaan kaikki yhteiskunnalliset ja taloudelliset järjestelmät – mukaan lukien kapitalismi – rakentuvat aina reaalisesti olemassaolevan kommunismin päälle.

    Tämän Graeberin argumentoiman reaalisesti olemassaolevan ”alkukommunismin” ilmentymiä voimme nähdä läpi inhimillisen elämän kirjon, mutta erityisen selvästi tuo alkukommunismi tulee esille erilaisissa kriisitilanteissa: kun esimerkiksi luonnonmullistus keskeyttää yhteiskunnan kitkattoman kulkemisen, kun ”normaaliksi” ymmärretty yhteiskunnallinen elämä keskeytyy ja tulee mahdottomaksi, pulpahtaa alkukommunismi esille ”normaalien” yhteiskunnallisten suhteiden alta. Jokapäiväiset sosiaaliset roolimme riisuituvat yltämme ja mahdollisuus toisenlaiselle elämälle tulee hetkellisesti mahdolliseksi.

    Luonnonmullistuksien yhteydessä ihmisistä on todettu kuorituvan helposti solidaarisia, yhteistyötä tekeviä ja jakamiseen kykeneviä olentoja vaikka olemassaoleva yhteiskunta olisi kasvattanut meitä miten nurjasti tahansa. Jokainen meistä on vähän kommari.

    Kommunismi ei siis sinällään ole minkään ideologian tunnustamista tai puolueen jäsenyyttä vaan toimintaa – usein hyvinkin arkipäiväistä elämää, joka lopulta mahdollistaa kaiken muun yhteiskunnallisen elämän.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Uudessakaupungissa asuvan Suomisen työelämä kattaa yli neljä vuosikymmentä suomalaisessa teollisuudessa.
    Politiikka
    25.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Juha Suomisen työura kertoo työväenluokan arjesta

    Asentaja, virhetutkija, työnopettaja, trukinkuljettaja, putkiasentaja, hitsausoperaattori ja robottilinjanhoitaja – nämä ovat työnimikkeitä, joita Juha Suominen on uransa ai

    piipaasihteeri 2
    Mielipiteet
    24.11.2025
    Heikki Ekman
    Tilaajille

    Kanna sinä köyhä sitä kuormaasi

    Punaposki kolumni
    Mielipiteet
    24.11.2025
    Punaposki
    Tilaajille

    Järjetön, järjetön urheilumaailma

    DSC 6210
    Mielipiteet
    24.11.2025
    SKP
    Tilaajille

    Ihmisyyden rajaaminen johtaa fasismiin

    egor myznik TsbPt7n2bjI unsplash
    Mielipiteet
    24.11.2025
    Jiri Mäntysalo
    Tilaajille

    Kansa kärsii ja valtio turvaa rahat militarismiin

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!