Joukkomurhia, huumekauppaa, rahanpesua

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 27/2007

Afganistanin sota ja myös Isaf-joukoille annettu mandaatti perustuvat alun alkaen suureen valheeseen. Valhe on se, että USA hyökkäsi Afganistaniin vastaiskuna syyskuun 11. päivän terrorihyökkäyksille, joihin Afganistanin Taleban-hallinto oli sekaantunut suojelemalla al-Qaidaa

Todellisuudessa syyskuun 11. päivä oli vain tekosyy hyökkäykselle, jota oli valmisteltu vähintäänkin muutamia kuukausia ennen terrorihyökkäyksiä. Todellinen syy oli se, etteivät USA ja sen valtaan auttama ja pitkään tukema Taleban-hallinto päässeet sopimukseen Afganistanin kautta vedettävästä öljyputkilinjasta ja sen ehdoista. Taustalla olivat ja ovat myös USA:n laajemmat geopoliittiset herruussuunnitelmat.

Tästä syystä alun perin siviilisotilasoperaationa alkanut Afganistanin kriisinhallintatoiminta on muuttunut USA:n ja Naton johtamaksi laajamittaiseksi sodankäynniksi. Suomi on joutunut osaksi sitä, onpa maamme johtohenkilöillä mitä tahansa kuvitelmia ”rauhanturvatoiminnasta”.

Myös toinen perustelu Afganistanin miehityssodalle on romahtanut. Perusteluksi on esitetty se, että tarkoitus on tuoda vapaus, demokratia ja rauha maahan ja jälleenrakentaa se.

On totta, että vähän aikaa Talebanin vallasta suistamisen jälkeen väestö osassa maata sai hetken nauttia vapaudesta, jonka Taleban oli heiltä riistänyt. Mutta sen jälkeen vapaudesta ja turvallisuudesta ei ole ollut tietoakaan.

USA:n liittolaisina vuoden 2001 invaasiossa toimineet alueelliset sotaherrat hallitsevat väkivallalla suurinta osaa maasta. Huumekauppa ja rahanpesu rehottavat valtoimenaan, ja amerikkalaisilla miehittäjillä ja CIA:lla on tunnetusti sormensa pelissä kummassakin.

Taleban laajentaa koko ajan aseellista toimintaansa palauttaakseen valtansa. Koko maa on sotatoimialuetta. Naton ilmahyökkäysten ja muiden sotatoimien pääuhrina on siviiliväestö, vaikka miehittäjät ilmoittavat hyökkäystensä uhreiksi säännönmukaisesti ”talebanit”. Varovaisestikin arvioiden satoja siviilejä saa surmansa joka kuukausi. Tämä on kääntänyt yhä suuremman osan väestöstä miehittäjiä vastaan.

Miehityksen ja sodan vuoksi afgaanien tilanne on myös muuten paha ja koko ajan paheneva:

Työttömyys on arviolta 45 prosenttia. Puolet työtätekevästä väestöstä ansaitsee hädin tuskin 200 dollaria vuodessa, maan ”pääelinkeinon” oopiumikaupan parissa työskentelevät hieman yli 300 dollaria. Köyhyys on valtavaa ja noin neljännes väestöstä elää murusilla ilman ruoka-apua, mikä aiheuttaa vakavan nälänhädän vaaran

Afgaanien elinajanodote, 44,5 vuotta, on yksi alhaisimmista maailmassa. Pikkulasten kuolleisuusaste, 161 tuhatta syntymää kohden, on maailman korkein. Viidennes lapsista kuolee ennen viiden vuoden ikää. Yksi afgaaninainen kuolee lapsivuoteeseen joka 30. minuutti.

Yksin Kabulissa on arviolta 500 000 koditonta tai tilapäismajoituksessa asuvaa. Vain väestön neljänneksen saatavilla on turvallista juomavettä ja asianmukaista viemäröintiä. Alle kuudella prosentilla afgaaneista on saatavilla edes satunnaisesti sähköä. 6 000:ta ihmistä kohti on vain yksi lääkäri ja 2 500:ta ihmistä kohti yksi hoitaja.

Joka kuukausi vähintään sata ihmistä saa surmansa tai haavoittuu räjähtämättömistä ammuksista. Lapsia ryöstetään ja myydään orjiksi tai murhataan heidän elintensä myymiseksi korkeaan hintaan. Naisten lukutaitoaste on noin 19 prosenttia. Monien naisten on pakko kerjätä kaduilla tai ryhtyä prostituoiduksi selvitäkseen hengissä.

ERKKI SUSI

* * * * *

Lisää tietoa haluavien kannattaa tutustua esimerkiksi verkkosivulla www.globalresearch.ca julkaistuihin artikkeleihin: Stephen Lendman: The Other Lost War (28.9.06), Michel Chossudovsky: Heroin is ”Good for Your Health”: Occupation Forces support Afghan Narcotics Trade (29.4.07) ja Mahdi Darius Nazemroaya: The War in Afghanistan: Drugs, Money Laundering and the Banking System (17.10.06) sekä sivulla www.gounterpunch.org julkaistuun aritikkeliin: Eliza Szabo: Civilian Casualties in Afghanistan (20.7.07).