JUKOn Murto: Leikkaukset uhkaavat jo kansalaisten lakisääteisiä palveluja

Julkisen sektorin akavalaisia liittoja edustavan neuvottelujärjestön JUKOn puheenjohtaja Katarina Murto esitti liittokokouksessa Helsingissä keskiviikkona vakavan varoituksen Orpo–Purran hallituksen leikkauspolitiikasta. Murron mukaan julkisen sektorin jatkuva kurittaminen uhkaa jo kansalaisten oikeutta koulutukseen, terveyteen ja turvallisuuteen.

”Kysymys kuuluu, miten pitkälle voidaan säästää ilman, että lakisääteiset palvelut, koulutus, turvallisuus ja terveys vaarantuvat”, sanoo JUKOn hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto  järjestön tiedotteessa (27.5.2026).

Murto muistutti, että kehysriihen uusimmat leikkaukset eivät ole irrallisia päätöksiä, vaan osa laajempaa sopeutuslinjaa, joka jatkuu myös seuraavalla hallituskaudella. Hänen mukaansa julkisen sektorin työntekijät joutuvat kantamaan kohtuuttoman taakan talouspolitiikasta, joka palvelee ennen kaikkea pääoman etuja eikä yhteiskunnan kokonaisuutta.

Julkisen sektorin kurittaminen syventää eriarvoisuutta

Murto kritisoi jyrkästi hallituksen retoriikkaa, jossa julkinen sektori esitetään talouden ongelmien syynä.

”Pidän käsittämättömänä retoriikkaa, jossa jatkuvasti kerrotaan julkisen sektorin olevan kallis”, sanoo Murto.

Murron  mukaan Suomen talouden tila ei oikeuta sitä, että julkisen sektorin korkeakoulutetut joutuvat tyytymään heikompaan palkka- ja ansiokehitykseen.

”Onko todella niin, että julkisalojen korkeakoulutetut ansaitsevat pienemmän ansiokehityksen, koska vienti ei vedä, jos yritykset eivät investoi ja kasva rohkeasti eikä maan taloutta saada kuntoon?” , Murto kysyy.

JUKOn mukaan julkinen sektori ei ole talouskasvun este, vaan sen edellytys. Ilman koulutusta, terveyttä, turvallisuutta ja toimivia palveluja ei synny myöskään vientiteollisuuden tulevaa nousua.

”Kasvua, osaamista ja hyvinvointia ei rakenneta ilman julkisen sektorin osaajia”, sanoo Murto.

Työväenluokan näkökulmasta leikkaukset kohdistuvat erityisesti niihin, joilla ei ole mahdollisuutta siirtää työtehtäviään, neuvotella palkoistaan tai turvata toimeentuloaan markkinoilla. Julkisen sektorin työntekijät, opiskelijat ja eläkeläiset ovat joutuneet hallituksen politiikan keskiöön tavalla, joka syventää luokkaeroja ja heikentää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.

Drooniohjeet paljastavat työelämän epätasa-arvon

Murto nosti esiin myös drooniuhan aikana annetut viranomaisohjeet, jotka ovat aiheuttaneet epäselvyyttä työpaikoilla.

”Kaikki ne, joilla ei ole mahdollisuutta etätyöhön, joutuvat rikkomaan viranomaisten kehotusta vaaratilanteessa saadakseen palkkansa. Tämä ei voi olla näin”, sanoo Murto.

Murron mukaan työnantajien velvollisuudesta maksaa palkkaa drooniuhan aikana on sovittava selkeästi. JUKO vaatii alakohtaisia ohjeita ja neuvotteluja, jotta työntekijät eivät joudu valitsemaan toimeentulon ja turvallisuuden välillä.

”Pohdittava on myös ’droonilisää’, jos lähityöhön lähtevä joutuu rikkomaan viranomaiskehotusta”, sanoo Murto.

Tilanne paljastaa, kuinka eriarvoisessa asemassa julkisen sektorin työntekijät ovat. Osa voi siirtyä etätyöhön, osa ei. Tämä jakolinja seuraa usein työväenluokan ja korkeapalkkaisten asiantuntijatehtävien välistä rajaa, mikä vahvistaa rakenteellista epätasa-arvoa.

JUKOn viesti on selvä: julkisen sektorin jatkuva kurittaminen ei ole talouspolitiikkaa, vaan yhteiskunnan perusrakenteiden purkamista. Työväenluokan, opiskelijoiden ja eläkeläisten kannalta kyse ei ole vain palvelujen laadusta, vaan oikeudesta turvalliseen, yhdenvertaiseen ja ihmisarvoiseen elämään.

---