Julkisella sektorilla enemmän varoja kuin velkaa

Euroopan unionin ja hallitusten toteuttama julkisten menojen leikkaaminen uhkaa Nobel-palkitun Joseph Stiglitzin mukaan viedä Euroopan takaisin taantumaan. Tästä huolimatta valtiovarainministeriö esittää, että julkisen talouden ”kestävyysvaje” edellyttää valtion ja kuntien menojen leikkaamista vähintään 1,5 miljardilla eurolla joka vuosi seuraavien kahdeksan vuoden ajan. Lisäksi se haluaa pidentää työuria ja karsia eläke-etuja, vähentää valtion ja kuntien työpaikkoja, nostaa etenkin välillisiä veroja jne.

Todellisuudessa Suomi on euroalueen ja maailman vähiten velkaisia maita. Kokonaisuutena ottaen julkisen sektorin – valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot – rahoitusvarat ovat noin kaksi kertaa suuremmat kuin velat.

Eläkerahastot ovat Suomessa poikkeuksellisen suuret. Työeläkerahastoissa on noin 130 miljardia euroa ja niihin kertyy edelleen enemmän vakuutusmaksuja kuin maksetaan eläkkeinä ja muina kuluina ulos.

Tuloeroja kasvatetaan

Rahaa on, mutta se kasautuu harvoihin käsiin ja pyörii pääosin kansainvälisessä pörssikeinottelussa.

Talouskasvu on mennyt pääosin suurituloisimmalle kymmenesosalle suomalaisista. He ovat yli kaksinkertaistaneet reaalitulonsa kymmenessä vuodessa. Tähän on vaikuttanut erityisesti pääomatulojen verotuksen keventäminen. Veroista enää alle 10 prosenttia kerätään progressiivisella verotuksella.