Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Julkisten palvelujen puolesta

    Pääkirjoitukset
    2.4.2015 - 10:28
    Marko Korvela

    ”Eihän sillä asiakkaan kannalta ole väliä, kuka tai mikä taho palvelut tuottaa, kunhan palvelut vastaavat tarpeisiin ja ovat toimivia”. Tähän lauseeseen törmää etenkin julkisista sote-palveluista keskustellessa usein. Sitä toistavat oikeistolaiset, mutta usein myös vasemmistolaisiksikin itsensä identifioivat puhujat.

    Oikeisto tavoittelee tällä hokemalla palvelujen tuotannon pohjan ”monipuolistamista” eli lisää ulkoistamista, yksityistämistä, markkinoita ja kilpailutusta. Vaikka taustalla ei yksityistämismotiivia olisikaan, voi moni muukin pitää tätä maalaisjärjellä ajateltuna hyvänä ideana: eihän sillä tuottajalla väliä ole, kunhan palvelut pelaavat.

    Kommunisteja syytetään usein siitä, että me vastustamme yksityistämistä periaatteellisista tai ideologisista syistä. Tämä pitää paikkansa.

    Meille kommunisteille ihmisten tarvitsemien yhteiskunnallisten palvelujen järjestämisessä on kyse paljon muustakin kuin asiakas-palveluntarjoaja-suhteesta. Kyse on pohjimmiltaan siitä, miten ihminen integroituu paikallisyhteisöönsä ja voi osallistua sen kehittämiseen täysivaltaisena yhteisön jäsenenä.

    Julkisen palvelutuotannon suhteen asukkaat eivät ole vain palvelujen asiakkaita vaan myös rahoittajia ja vallankäyttäjiä. Kommunistien mielestä asukkailla tulee olla valtaa osallistua päätöksentekoon siitä, miten ja missä palveluja tuotetaan. Asukkailla tulee olla myös aitoa valtaa päättää palvelujen kehittämisestä. Tätä varten SKP kannattaa esimerkiksi lähidemokratiaa ja osallistuvaa budjetointia.

    Emme näe, että erilliset ihmisyksilöt jotenkin pakon sanelemana muodostavat yhteisöjä tiettyjen toimintojen järjestämiseksi. Meille yhteisöllisyys on osa ihmisolemusta – ihminen muovautuu vuorovaikutteisessa suhteessa osana laajempaa yhteisöä, joten ei ole yhdentekevää, millainen ympäröivä yhteisö on. Mikäli ympäröivä yhteisö rakentuu pääasiassa markkinaehtoisille ja tavaramuotoisille kuluttaja-tuottaja-suhteille, on sillä perustavaa laatua olevia seurauksia myös ihmisyksilön ja hänen identiteettinsä kehitykselle.

    Historiallisesti katsoen kommunistien toiminnan ytimessä on aina ollut yksityistämisen vastustaminen. Marx ja Engels toteavat jo manifestissa seuraavaa: ”Kommunismille ei ole ominaista omistuksen poistaminen yleensä, vaan porvarillisen omistuksen poistaminen. Mutta nykyaikainen porvarillinen yksityisomistus on viimeinen ja täydellisin ilmaisu sellaisesta tuotteiden tuottamisesta ja omistamisesta, joka perustuu luokkavastakohtiin, toisten harjoittamaan toisten riistämiseen. Tässä mielessä kommunistit voivat ilmaista teoriansa kahdella sanalla: yksityisomistuksen poistaminen.”

    Kapitalistisen järjestelmän yksityisomistuksen instituutioista voidaan johtaa kaikki kapitalismin keskeiset ongelmat aina porvarillisesta yksiulotteisesta ihmiskäsityksestä riiston, luokkataistelun ja vieraantumisen syntymiseen.

    Julkisen sektorin ja palvelujen puolustaminen ja kehittäminen ovat kommunisteille siis keskeinen osa kapitalisminvastaista kamppailua ja luokkataistelua. Vastakkainasettelu ei pelkisty akselille yksityinen omistus – valtio-omistus tai kunnallinen omistus vaan kuten SKP:n ohjelmassakin viitataan, yhteiskunnallinen omistus on paljon laajempi käsite kuin valtiollinen omistus. Eräs kommunistien tehtäviä onkin erilaisten yhteiskunnallisten omistusmuotojen – esimerkiksi osuustoiminnan – ja demokraattisten hallintamuotojen kehittäminen.

    Tänään torstaina ilmestyneen Tiedonantajan keskiaukeamalla on SKP:n kehittämä malli tulevaisuuden Suomelle. SKP:n tarjoama vaihtoehto valtapuolueiden sote-sotkulle ei ole vain tapa, jolla sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa järjestetään. SKP:n mallissa selkeytetään koko yhteiskunnan päätöksenteko- ja palvelutuotantorakenne valtakunnantasolta maakuntatason kautta paikalliselle tasolle. Mitään uutta tai erikoista malli ei sisällä: siihen on yhdistelty jo olemassa olevia ja koeteltuja parhaita käytäntöjä niin Suomesta kuin kansainvälisten kokemusten perusteella. Malli ei ole utopiaa vaan se voitaisiin ottaa käyttöön melko nopeallakin aikataululla.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Suomi selviää väestörakenteen muutoksesta panostamalla lapsiin. Lapsiasiavaltuutetun toimisto. Kuva Sanna Kostamo
    Politiikka
    24.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Periytyykö köyhyys ja tuleeko työvoimapulasta pysyvää?

    Suomen väestörakenne on ajautumassa murrokseen, jonka syvyyttä poliittinen eliitti ei halua nähdä.

    f3bf8f17 ef1a 44f6 a308 7d38a4f71aaa
    Ulkomaat
    23.2.2026
    Mark Waller
    Tilaajille

    Sosialismin siementen kylvöpaikallisyhteisöissä

    20260204 112319
    Politiikka
    23.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Irakin radikaalin vasemmiston tilanne avautui SKP:n johdolle

    20260204 143032
    Ulkomaat
    23.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    Vankilasta, sodasta ja maanpakolaisuudesta takaisin politiikan ytimeen

    Punavankeja Tampereella kansan arkisto wikimedia commons
    Teoria
    23.2.2026
    Maria Suutala
    Tilaajille

    Sisällissodan haavat on sidottava – Aatehistorian taakka ja tie tulevaan

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!