Kaappaako MedOne koko pääkaupunkiseudun päivystykset?
Kunnallisten terveyspalvelujen ulkoistamiseen erikoistunut pörssiyhtiö MedOne kaappasi vuoden alusta Vantaan Peijaksen terveyskeskuspäivystyksen. Sopimuksen päivystystoiminnan siirtämisestä MedOnelle valmisteli Vantaan Peijaksen päivystystoiminnan ylilääkäri Jarmo Kantonen, joka siirtyi itse saman tien MedOne-yhtiön palvelukseen.
MedOnen vaatimuksesta salaiseksi julistettu sopimus antaa yhtiölle mahdollisuuden varmistaa omat voittonsa muun muassa rajoittamalla päivystyspotilaiden määrää.
Samainen Jorma Kantonen on puheenjohtajana pääkaupunkiseudun kuntien työryhmässä, joka selvittää pääkaupunkiseudun yhteispäivystyshanketta. MedOnen tavoitteena on kaapata koko pääkaupunkiseudun kuntien yhteispäivystys ja avata pää myös terveysasemien toiminnan ulkoistamiselle pääkaupunkiseudulla.
Pukki kaalimaan vartijana
Toukokuussa ilmestyneessä MediUutisissa Kantonen esittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystysten ulkoistamista. Hänen mielestään ”ulkoistamisen kokeilu istuisi hyvin pääkaupunkiseudulle”.
Vetovastuu pääkaupunkiseudun kuntien yhteispäivystyshankkeen valmistelussa on Espoon kaupungilla. Espoon projektipäällikkönä toimii Ricardo Menezes, joka on ajanut kuntien työryhmän loppuraporttiin linjauksia yhteispäivystyksen ulkoistamisesta.
Menezes on myös kunnallisten yhteispäivystysten konsultointiin ja ulkoistamiseen erikoistuneen Medividan pääomistajia. Medivida puolestaan osti keväällä verottajan konkurssiin hakeman Meditalon vuokralääkäritoiminnan. Menezes on toiminut myös Meditalon toimintaa jatkavan Meditalo terveyspalvelut -yhtiön toimitusjohtajana.
MedOne valtaa markkinoita
Helsingissä MedOne on jo saanut jalansijaa keikkalääkäreiden välittämisessä. Nyt se havittelee todella isoa kaappausta, onhan Helsinki parhaillaan rakentamassa Meilahteen uutta päivystyssairaalaa ja pääkaupunkiseudun asukasmäärä on noin miljoona.
Vantaan terveyskeskuspäivystyksen ohella MedOne on jo kaapannut Turun koko terveyskeskuspäivystyksen. Syksyllä se ryhtyy pyörittämään kuntoutuspalveluja Keski-Uudenmaan kuntien rahoilla kunnostetussa Kiljavan sairaalassa.
Pienempää keikkalääkäribisnestä MedOne tekee jo lähes 300 kunnassa. Yhtiön liikevaihto on jo noin 110 miljoonaa euroa ja kasvaa nopeasti.
Yksityistetäänkö terveysasemia?
Helsingin kaupungin terveyskeskuksen vuosille 2009-2011 tekemän strategiasuunnitelman mukaan ”lähtökohtana on, että muut kuin ydintehtävät voidaan ulkoistaa”.
Terveyskeskuksen johto on teettänyt konsulttiselvityksen terveysasemaorganisaation kehittämisestä (Seppo Tuomola / Via Group). Siinä esitetään, että ”kaupungin tulisi harkita 1–2 terveysaseman kilpailuttamista”, koska ”yksityinen palvelutuotanto kehittyy nopeasti alueilla, joilla perinteisellä kunnallisella kansanterveystyöllä on ollut keskeinen jalansija”.
Raportissa esitetään myös terveyskeskuslääkäreiden väestövastuujärjestelmän muuttamista ”listautumisjärjestelmäksi, jonka puitteissa vastaanottaville lääkäreille muodostuvat omien potilaiden lista”.
Pörssiyhtiö MedOnen pääomistaja on pohjoismainen Attendo-konserni, jota puolestaan hallitsee sijoitusyhtiö Industri Kapital. Se on arvioinut julkisten terveyspalvelujen ulkoistamisen olevan erittäin hyvin tuottava bisnes.
Yksityistäminen pysäytettävä
Suomen kommunistisen puolueen ja asukaslistan valtuustoryhmä vaatii Helsingin kaupungin johtoa pysäyttämään terveyspalvelujen yksityistämisen.
– Terveyspalveluista vastaavan apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen ja kaupunginhallituksen on vihellettävä tämä peli poikki ja irtisanouduttava pääkaupunkiseudun päivystystoiminnan ja terveyskeskusten yksityistämispuuhista, vaatii kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.
– Näissä terveyskeskusten ja päivystystoiminnan ulkoistamishankkeissa on kyse pörssipelureiden häikäilemättömästä yrityksestä kasvattaa voittojaan ihmisten terveyden ja veronmaksajien kustannuksella.
– Terveyspalvelujen yksityistäminen ja maksujen korotukset vain lisäävät väestöryhmien terveyseroja, joiden vähentäminen on asetettu kaupungin strategiassa terveyskeskuksen tärkeimmäksi tehtäväksi, Hakanen kritisoi.
Terveyden eriarvoistumisesta kertoo esimerkiksi se, että hyvin koulutettu helsinkiläinen mies elää keskimäärin lähes kahdeksan vuotta pidempään kuin huonosti koulutettu. Eriarvoistumista kuvaa sekin, että kaupungin perusterveydenhuollon palveluja käyttää enää 48 prosenttia helsinkiläisistä. (TA)
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
