Kansa päättämään kaivoksista

Ruotsissa säädettiin vuonna 1723 maaperän rikkauksia ja kaivoksia koskeva laki. Vaikka maaperän rikkaudet kuuluivat periaatteessa valtiolle (kuninkaalle), lakiin kirjattiin periaate, jonka mukaan ”löytäjä saa pitää”. Siihen aikaan Suomi oli osa Ruotsia, ja laki koski tietenkin myös Suomen aluetta. Vaikka Suomi on välillä ollut Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta ja on nykyisin itsenäinen valtio, periaate on säilynyt.

Lakia 1700-luvulla säädettäessä Ruotsin ei juurikaan tarvinnut pelätä ulkomaisen pääoman saapumista maahan kaivoksia perustamaan ja viemään maan rikkauksista saatuja tuloja itselleen. Nykyisessä Suomessa tilanne on aivan toinen. Olemassa olevat kaivokset kuuluvat enimmäkseen ulkomaisille yhtiöille, ja vireillä olevat kaivoshankkeet ja malminetsintä ovat lähes yksinomaan ulkomaisten yhtiöiden käsissä.

Sen lisäksi, että kaivosten tuotot valuvat ulkomaisten omistajien käsiin, huonosti toteutetuista kaivoksista aiheutuu monenlaisia haittoja. Haittoja syntyy, koska malminetsintään ja ...