Kansalaisaloite kerää nimiä eläkkeiden taitetun indeksin poistamiseksi

Nykyisin käytössä oleva työeläkeindeksi eli taitettu indeksi otettiin käyttöön Lipposen hallituksen aikana vuoden 1996 alussa. Sen myötä maksussa olevia työeläkkeitä korotetaan vuosittaisessa indeksitarkistuksessa vain 20 prosentin painoarvolla ansiotason kehityksestä ja 80 prosentin painolla kuluttajahintojen kehityksestä.

Työeläkkeet jäävät jälkeen palkkojen kehityksestä noin 1 % -yksikön vuosivauhdilla.

Tämän seurauksena eläkkeet ovat jääneet tasollisesti huomattavasti jälkeen ansio- ja palkkakehityksestä. Sama työeläke, joka taitetun indeksin käyttöönoton aattona vuonna 1995 oli 60 prosenttia henkilön tuolloisesta palkasta, on painunut vuonna 2015 enää vain noin 47 prosenttiin vuoden 2015 vastaavasta saman henkilön palkkatasosta. Ansiotasoindeksistä poikkeava indeksikäsittely tarkoittaa, että työeläkkeet jäävät jälkeen palkkojen kehityksestä noin 1 % -yksikön vuosivauhdilla.

Allekirjoita kansalaisaloite pikaisesti!

Puolueisiin sitoutumaton eläkeläisjärjestö Suomen Senioriliike käynnisti viime syyskuussa kansalaisaloitteen, jonka tarkoitus on palauttaa nykyisin käytössä oleva, eläkkeensaajien keskuudessa epäoikeudenmukaiseksi koettu työeläkeindeksi eli niin sanottu taitettu indeksi takaisin alkuperäiseen muotoonsa ansiotaso- eli palkkaindeksiksi.

Tavoitteena on saada aloitteen tueksi tarvittavat 50000 kannatusilmoitusta. Aikaa määrän saamiseen on 24. maaliskuuta saakka.

Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa joko internetissä täällä tai paperiversiona. Kaavakkeita saa tarvittaessa osoitteesta toimisto [at] senioriliike.fi tai puh. 0405680591. Kannatusilmoituksen palautus määräpäivään mennessä: Eeva Kainulainen, Alakartanontie 33 A 2, 02360 Espoo.

Tällä hetkellä aloitteella on kannattajia reilut 36000. Aloite työeläkeindeksin palauttamiseksi palkkatasoindeksiksi on kannattajamäärältään selvästi suurin verrattuna muihin parhaillaan vireillä oleviin kansalaisaloitteisiin.

Eläkeläisaktiivit toiveikkaina

Kansaneläkelaitoksen eläkkeellä oleva erikoistutkija Seppo Ruotsalainen ja Turun vanhustyön neuvottelukunnan puheenjohtaja Kaija Kiessling ovat toiveikkaita liikkeellä olevan kansalaisaloitteen suhteen.

– Nyt on käsillä pitkästä aikaa konkreettinen mahdollisuus, jossa eläkkeensaajat itse ja heidän tukijansa voivat ainakin jossakin määrin vaikuttaa heitä koskevaan keskeiseen epäkohtaan.

Ruotsalaisen ja Kiesslingin mukaan taitetun indeksin ongelman ratkaisu on ainakin osittain kansalaisten omissa käsissä.

”Kysymys on eläkkeitä kalvavasta syövästä, joka siirtyy yli ikäluokka- ja sukupolvirajojen.”

– Tätä mahdollisuutta ei ole syytä aliarvioida. Mikäli tavoiteltavaa kannattajamäärää ei nyt saavuteta, saattaa olla, että uutta tilaisuutta ei tule vähään aikaan, ei ehkä lainkaan.

Kaksikko huomauttaa, että taitetun indeksin ongelma ei koske ainoastaan parhaillaan eläkkeellä olevia ja lähiaikoina eläkkeelle jääviä, vaan työelämässä mukana olevia ja sinne tulevia ikäluokkia.

– Kun taitettu indeksi syö työeläkkeitä yleiseen ansiotasoon nähden noin prosentin vuosivauhdilla, kysymys on eläkkeitä kalvavasta syövästä, joka siirtyy yli ikäluokka- ja sukupolvirajojen niin kauan kuin epäkohtaa ei ole korjattu.

Molemmat korostavat kansanliikkeen merkitystä.

– Ilman puoluerajat ylittävää laajaa kansalaisliikettä tähän asiaan ei saada muutosta, sillä pääministeri Juha Sipilän johtamalla nykyhallituksella ei näytä olevan todellista halua eikä aikomusta poistaa epäkohtaa.

Yhteinen etu

Haastateltavat korostavat, että Suomessa on huomattavan suuri määrä eläkeläisiä, jotka eivät saa lainkaan työeläkettä tai joiden työeläke on niin pieni, että taitettu indeksi ei konkreettisesti kosketa heidän eläketuloaan.

– Kaikkein iäkkäimpien ja pienituloisimpien vanhusten taloudellinen ja sosiaalinen asema on hyvin vaikea. Yhteisen edun kannalta on kuitenkin tärkeää, että eläkeläisväestö osallistuisi laajasti kansalaisaloitteen vaatimukseen nykyisen työeläkeindeksin (taitetun indeksin) palauttamiseksi ansiotasoindeksiksi.

Kiesslingin ja Ruotsalaisen mukaan on välttämätöntä, että asiasta syntyy keskustelua ja toimintaa.

– Laajan kannatuksen saavuttavan kansalaisaloitteen pohjalta on mahdollista ja välttämätöntä avata keskustelu ja toiminta eduskunnan ja hallituksen tasolla koko eläkejärjestelmän räikeistä epäkohdista, eläkerahastoista, ikäihmisten köyhtymiskierteestä ja vanhuspalvelujen epäkohdista.

Kurittaa kaikkia

Eläkeläisväestön edun mukaista on tukea kansalaisaloitetta, sillä niin sanottu taitettu indeksi kurittaa koko työeläkettä saavaa väestönosaa ja heikentää samalla vähintään välillisesti puolisoiden, lasten ja läheisten toimeentuloa ja hyvinvointia.

Taitettu indeksi kurittaa koko työeläkettä saavaa väestönosaa ja heikentää samalla vähintään välillisesti puolisoiden, lasten ja läheisten toimeentuloa ja hyvinvointia.

– Osa keskitasoa korkeampaa työeläkettä saavista henkilöistä saattaa ajatella, että taitettu indeksi ei koske eikä kosketa heitä, mutta tosiasiassa mitä korkeampi työeläke on, sitä suurempi on euromääräinen menetys suhteessa yleiseen ansiotasoon, toteavat Kiessling ja Ruotsalainen.

Joku saattaisi päätellä, että viimeksi mainitulla asialla olisi tasoittava vaikutus suhteessa pienituloisiin nähden. Kiessling ja Ruotsalainen myöntävät, että näin saattaisi jopa ollakin, jos parempituloisten suurempi euromääräinen menetys eläkkeissä näkyisi jotenkin pientä eläkettä saavien hyötynä.

– Näin ei kuitenkaan ole, sillä nykykäytännössä taitetulla indeksillä ”säästetyt” eläkevarat siirtyvät lihottamaan jo entisestään paisuneita eläkerahastoja. Osoituksena siitä, että mitään todellista tasoittumista pieneläkeläisten suuntaan ei tapahdu on, että maassamme arvioidaan olevan noin 700000 eläkkeensaajaa joiden eläkkeen määrä on EU:n määrittämän köyhyysrajan (1166 euroa kuukaudessa vuonna 2012) alapuolella. Kansalaisaloitetta kannattamalla asioihin voidaan vaikuttaa, eläkeläisaktiivit Seppo Ruotsalainen ja Kaija Kiessling huomauttavat lopuksi.