KAPEAHARTEINEN MIES Kun natsi-Saksa voitti
Joulun edellä haastoi Kapeaharteinen historiantukijoita kertomaan, mitä Suomessa olisi tapahtunut, jos natsi-Saksa olisi voittanut toisessa maailmansodassa – ja pieni Suomi siinä sivussa. Tulihan niitä vastauksia. Mutta kaikki alkoivat sanoilla:
– Eihän se olisi ollut mahdollista!
Miten niin mahdotonta? Risto Ryti ja kumppanithan lähtivät luomaan Suur-Suomea varmoina siitä, että Saksa voittaa!
Miksi nyt on unohdettu johtajiemme pyhät puheet?
* * *
Tärkeintä on kuitenkin, että historiantutkijamme pitävät yllä pyhää perinnettään: näin olisi käynyt jos, jos, jos, viis tosiasioista.
On nimittäin ilmestynyt ihan oikea kirja, jossa arvostetut tutkijamme kertovat mitä olisi tapahtunut jos, jos, jos. Se on Vaihtoehtoinen Suomen historia ”Entäs jos!” (Ajatus, 2005). Joukossa on emeritus Osmo Jussila, Martti Häikiö, totta kai, ja yllätykseksi Markku Jokisipilä, joka äskettäin pani natsi-Saksan ”viime hetken” avun oikeille raiteilleen.
No missä on Hannu Rautkallio? Ei ole. Hänhän ei jossittele, se on kaikki ihka asiaa mitä hän satuilee.
Mitä nämä historian tutkijat sitten nyt jossittelevat? Kumma juttu: Ei kukaan uskalla kajota itse pääasiaan: miten Suomen olisi käynyt, jos kaverimme natsi-Saksa olisi voittanut.
Tosi ihmeellistä. No, Kapeaharteinen, vanhempi varsinainen tutkija, korvaa puutteen.
* * *
Kaikki Suomen juutalaisetkin vietiin lopuksi Auschwitziin. Ja sinne jäivät. Ei ole meillä enää juutalaisten seurakuntaa.
Virallisesti ei ole kommunistejakaan: lähes kaikki Suomen keskitysleireillä olleet menehtyivät. Jostakin kumman syystä näyttää kuitenkin siltä, että maan alla yhä kytee. Natsit eivät ole onnistuneet kitkemään kommunisteja sukupuuttoon, kuten ei Suomen valkoinen armeijakaan vuonna 1918.
Sen vuoksi tarvitaan yhä ohranaa, valtiollista poliisia, joka urkkii kaikkia meitä niin kuin ennenkin. Onneksi se on nykyisenä tiedonvälityksen huippuaikana paljon helpompaa: siitä vain jokaisen kännykkään hälytysjärjestelmä.
Mutta oma ohranamme ja sen päällikkö, Seppo Nevalan näköinen henkilö, on vain pikku tekijä.
Päätekijät, Gestapon pomot asustavat Kämpissä, kuten sodan aikanakin. Toki he ovat suostuneet siihen, että nykyaikaiset epäiltyjen käsittelytilat kunnostettiin ohranan päämajaan Ratakadulle.
* * *
Nopean toiminnan joukot, jotka ovat valmiit tukahduttamaan kaikenlaisia kapinoita ja mielenosoituksia, olivat kuin luonnostaan valmiit: suojeluskuntalaisista muodostettiin erikoisryhmä, joka on joka hetki valmiustilassa. Sana Berliinistä vain ja mennään myös muualle, jos tarvitaan.
Erityisen tehtävän on saanut Saksan natsien mallin mukaan kehitetty Lotta-Svärd -järjestömme. Sen nykyisellä johtajalla, entisellä pikkulotta Elisabeth Rehnillä on vastuunalainen tehtävä opettaa suomalaiset naiset pysymään siellä, minne he kuuluvat: keittiöön ja muihin naisellisiin tehtäviin.
Koltun pituus on tarkkaan säädelty: seitsemän (7) senttiä maanrajasta.
* * *
Kauhea pettymys isänmaallisille piireille oli, että Adolf Hitlerin määräyksestä suomalais-ugrilaiset luokiteltiin toisen luokan kansalaisiksi. Natsi-Saksan johtamassa Euroopan Unionissa vähempiarvoisille kansakunnille annettiin vain Suur-Saksan taloutta avustavia tehtäviä.
Virolaiset siirrettiin Suomeen, kuten Alfred Rosenberg suunnitteli. Suomessa saivat kuitenkin arvon germaanisperäiset kansalaisryhmät. Kriteerinä pidettiin lääkintöhallituksen pääjohtajan Niilo Pesosen jo sodan aikana venäläisillä vangeilla ja vainajilla luomaa kallonmittausmenetelmää.
Myös DNA-rekisterit otettiin käyttöön.
Presidentti? On toki, mutta ratkaisevan sanan sanoo saksalainen kenraalikuvernööri.
Ja piru vieköön: veivät meiltä myös Karjalan metsät ja Lapin mineraalirikkaudet!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
