Kasvavat protestiliikkeet vaativat Valko-Venäjän Lukashenkon eroa
Valko-Venäjällä käydään presidentinvaalit 9. elokuuta. Maan ihmisoikeustilanne on heikko ja tulevien vaalien tulosta pidetään jo itsestäänselvänä. Nousevat ja yhä vahvistuvat protestiliikkeet ympäri maailmaa vaativat loppua vuosikaudet jatkuneelle Aleksandr Lukashenkon diktatuurille ja nationalistiselle politiikalle.
Toukokuusta lähtien Valko-Venäjällä kymmenet tuhannet aktivistit ja muutosta vaativat asukkaat ovat protestoineet rauhanomaisesti kaduilla tavoitteena saada nykyinen hallitus eroamaan ja estää Lukashenkon pääsy kuudennelle presidenttikaudelle. Satoja mielenosoittajia on pidätetty poliisin toimesta. Protesteja on nähty solidaarisuudesta myös yli 20 maassa ympäri maailmaa. A-ryhmän järjestämässä mielenosoituksessa Helsingin Senaatintorilla 19.7. mielenosoittajat pitelivät muun muassa maan poliittisten vankien kuvilla varustettuja kylttejä.
Valko-Venäjän vasemmistopuolue kokee, ettei näissä presidentinvaaleissa ole mahdollista muuttaa maan suuntaa.
Vasemmistolla demokraattisia vaatimuksia
Valko-Venäjän kommunistinen vasemmistopuolue ”Reilu maailma” on vaatinut maahan vapaita, demokraattisia vaaleja, joihin jokaisella ehdokkaalla on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua. Tilanteessa, jossa maan vaaliviranomaisten toiminta on epäluotettavaa ja media on tiukasti istuvan presidentin käsissä, puolue kokee kuitenkin, ettei näissä presidentinvaaleissa ole mahdollista muuttaa maan suuntaa. Siksi puolue julkaisikin heinäkuussa kannanoton, jossa se ”kehottaa rekisteröityjä presidenttiehdokkaita, jotka ovat todella kiinnostuneita palauttamaan maan demokraattiselle kehityspolulle ja jotka eivät ole nykyisen hallituksen nukkeja, peruuttamaan ehdokkuutensa ja olla osallistumatta poliittiseen farssiin, jonka tulos on tiedossa.”
Puolue kertoo myös vaativansa kaikkien poliittisten vankien vapauttamista sekä maan julkisen sektorin ja palveluiden vahvistamista, jotta muun muassa kriisien hoitaminen onnistuu tehokkaammin. Reilun yhdeksän miljoonan asukkaan Valko-Venäjällä on todettu 22. heinäkuuta mennessä yli 66 000 koronatartuntaa ja yli 500 koronakuolemaa. Maan vasemmistopuolue on kritisoinut hallituksen toimintaa kriisissä puutteelliseksi.
Vallanhimoinen hallinto
Lukashenko on johtanut Valko-Venäjää yli 25 vuotta, vuodesta 1994 lähtien. Presidenttikausillaan hän on sementoinut valtaansa yhä pienemmän eliitin käsiin sekä harjoittanut nationalistista politiikkaa ulkosuhteiden painottuessa yksinomaan Venäjälle. Hallinnolla on ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tilillään lukuisia ihmisoikeusrikoksia. Maassa on muun muassa edelleen käytössä kuolemanrangaistus, kansalaisoikeuksia ja sananvapautta rajoitetaan eikä oikeuslaitos toimi riippumattomasti.
