Kata Lindberg vahvistaa yhteisöjä musiikilla

Kun muusikko ja yhteisötaiteilija Kata Lindberg astuu harjoitustilaan, hän ei etsi täydellistä harmoniaa tai virheetöntä ääntä. Hän etsii yhteyttä. Lindbergille musiikki ei ole kilpailua tai suoritusta, vaan tapa rakentaa tiloja, joissa ihmiset voivat olla yhdessä – ja tulla nähdyiksi.

Lindberg on työskennellyt yli 25 vuotta musiikin ja erityisryhmien parissa. Hänen työnsä ulottuu bändiopetuksesta kuorojen johtamiseen, taidelähtöisiin projekteihin ja yhteisöjen rakentamiseen. ”Mun tehtäväni on tehdä ihmisistä porukka”, hän sanoo. ”On ihana nähdä avautumisia – joku, joka aluksi on ihan ihmeissään, huomaa yhtäkkiä laulavansa täysillä mukana.”

Opettaja, joka rakentaa turvallisia tiloja

Lindbergin opetustyö on keskeinen osa hänen identiteettiään. Hän toimii bändiopettajana ja musiikinopettajana Vimmartin yhdenvertaisen taiteen oppilaitoksessa, jossa korostetaan saavutettavuutta ja taiteen sosiaalista ulottuvuutta.

Vimmart – yhdenvertaisen taiteen oppilaitos on Tampereella toimiva taidekoulu, joka tarjoaa taiteen perusopetusta erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille. Se korostaa integraatiota ja on avoin kaikille, myös normaalin taideopetuksen piirissä oleville opiskelijoille.

Opetustilanteissa Lindberg ei aseta oppilaita rooleihin tai tasoihin, vaan rakentaa ympäristön, jossa jokainen voi edetä omalla tavallaan. Hän kuvaa opetustaan ”kuuntelemisen pedagogiikaksi”: opettaja ei vain ohjaa, vaan havainnoi, reagoi ja antaa tilaa.

Lindbergin mukaan musiikin oppiminen on aina myös itsen oppimista. ”Kun ihminen huomaa, että hänen äänensä kantaa, se kantaa usein muuallakin elämässä”, hän sanoo. Hänen oppilaansa ovat eri-ikäisiä ja eri taustoista, mutta yhteinen nimittäjä on sama: halu tehdä yhdessä ja löytää oma paikka ryhmässä.

Lindbergin mukaan musiikin oppiminen on aina myös itsen oppimista.

Yhteisömuusikon työ on enemmän kuin musiikkia

Lindbergin työssä yhdistyvät pedagogiikka, esittävä taide ja sosiaalinen herkkyys. Hän toimii musiikkivastaavana taideprojekteissa, joissa korostuvat yhdenvertaisuus ja saavutettavuus.

Yhteisömuusikon rooli on hänen mukaansa ennen kaikkea turvallisen tilan rakentamista. ”Se, että kukaan ei ole yksin, on tämän ydin”, hän kuvaa.

Hän puhuu paljon siitä, miten ihmiset löytävät oman äänensä – joskus kirjaimellisesti, joskus kuvainnollisesti. ”On ihana nähdä, kun joku, joka on tullut ihan toisesta maailmasta, huomaa kuuluvansa joukkoon.”

Sovittaja, joka kirjoittaa musiikin ihmisille, ei paperille

Lindberg tunnetaan myös sovitustyöstään. Hän kirjoittaa moniäänisiä sovituksia lauluista, joille ei ole valmiita kuoroversioita. Työ on vaativaa ja aikaa vievää, mutta hän näkee sen olennaisena osana yhteisömuusikon tehtävää.

”Kirjoitan koneella kaikki äänet erikseen ja sovitan ne juuri sille porukalle”, hän kertoo. ”Tiedän, miten kukin ääni laulaa ja kuinka vaativa stemma voi olla.”
Kahden viime vuoden aikana hän on tehnyt kuusitoista rauhanlaulujen sovitusta – kokonaisen uuden ohjelmiston rauhankuorolle, joka on syntynyt käytännön tarpeesta ja yhteisön omasta äänestä.

Kahden viime vuoden aikana hän on tehnyt kuusitoista rauhanlaulujen sovitusta

Muusikko myös lavalla – Kaivatut naiset

Yhteisötyön rinnalla Lindberg esiintyy aktiivisesti. Hän soittaa kontrabassoa tamperelaisessa Kaivatut naiset -yhtyeessä, jossa neljä muusikkoa yhdistää runoutta, jazzia, trad-sävyjä ja pop-vaikutteita. Yhtye esiintyy juhlissa ja tapahtumissa, ja sen musiikki on juurtunut vahvasti Tampereen taidekenttään.

Lavalla Lindbergin sanotaan olevan yhtä aikaa tarkka ja vapaa – sama yhdistelmä, joka näkyy hänen pedagogisessa työssään. Hän ei rakenna musiikkia hierarkioiden kautta, vaan kuuntelemalla.

Kata Lindberg laulaa Kaivatut naiset -kokoonpanossa ja soittaa kontrabassoa sekä pianoa. Muut bändin jäsenet ovat Hanna Lahtinen (laulu, piano, perkussiot), Henna Leppänen (harmonikka ja laulu), ja Mari Martikainen (saksofoni ja huilu). Seuraava keikka naisilla on 11.6. Tampereen Hiedanrannassa.

Lindbergin työssä toistuu ajatus siitä, että yhteisöllisyys on vastavoima eriytymiselle.

Kohtaamisen taide

Lindbergin työssä toistuu ajatus siitä, että yhteisöllisyys on vastavoima eriytymiselle. Hän näkee musiikin keinona rakentaa luottamusta ja toivoa – ei suurilla julistuksilla, vaan arjen teoilla.

”Mun mielestä pienistä pisaroista syntyy suuri meri”, hän sanoo. ”Kun yksittäiset ihmiset ajattelee samalla tavalla ja arvostaa toisiaan, se on se juttu.”

Lindbergin työ onkin ennen kaikkea kohtaamisen taidetta. Hän rakentaa tiloja, joissa ihmiset voivat hengittää, kuunnella ja tulla kuulluiksi – ja joissa musiikki toimii välineenä, ei tavoitteena.

---