Kaupunkirauhaa etsimässä – yhteisölliset vaihtoehdot väkivallalle

Yhteisöaktivisti Héctor Paloma on mukana Urbaanissa kansanliikkeessä (Cumbre Popular Urbana), jossa  rakennetaan kaupunkien arkeen vaihtoehtoja väkivallalle – jalkapallokouluista karnevaaleihin.

Yhteisölliset ratkaisut

Latinalaisen Amerikan suurkaupungeissa kuten muuallakin globaalisti väkivalta kietoutuu köyhyyteen, eriarvoisuuteen ja tilojen hallintaan. Kolumbiassa Paloman mukaan yhteiskunnan militarisoituminen ja pakollinen asepalvelus ovat jättäneet jälkeensä syviä haavoja, mutta eivät ratkaisseet ongelmia. ”Yhteisöt menettävät nuoriaan ja luottamus viranomaisiin rapautuu”, sanoo Paloma.

Siksi liikkeet ja aktivistit rakentavat yhteisöpohjaisia toimintamalleja: jalkapallokouluja, rumpuryhmiä (batucada), kaupunkiviljelyhankkeita ja pitkäikäisiä kulttuuriprosesseja, kuten kansanjuhlia ja karnevaaleja. Kolumbialainen Paloma kiteyttää: ”Me perustamme jalkapallokouluja, rumpuryhmiä ja kaupunkiviljelyhankkeita, jotta nuoret voivat rakentaa omaa identiteettiään ja tulevaisuuttaan ilman väkivallan varjoa.”

Urbaani liike

Héctor Paloma puhuu rauhasta konkreettisena tarpeena, joka syntyy kaupunkien arjessa. Liike on mukaan kutsuva ja poikkileikkaava: jokainen tuo oman panoksensa, eikä johtajuus ole keskiössä. Mukaan kutsuvuus Paloman hankkeissa tarkoittaa, että kaikki halukkaat voivat osallistua toimintaan ilman muodollisia rajoja, ja poikkileikkaava viittaa siihen, että eri ryhmät ja taustat kohtaavat tasavertaisesti. Lisäksi mm. kansainväliset verkostot vahvistavat visiota oikeudesta kaupunkiin ja sen tiloihin.

Paloma opiskeli kielitiedettä ja kirjallisuutta, mutta ryhtyi jo nuorena sosiaaliseen työhön omassa kaupunginosassaan. Nuorisoryhmästä kasvoi opiskelijaprojekti ja lopulta urbaani sosiaalinen liike. Paloman aktivismin kohde Urbaani kansanliike keskittyy tänään kaupunkien todellisuuteen: kaupunginosien uudistamiseen, köyhyyteen ja taisteluun tilojen hallinnasta.

Militarismin kritiikki

Paloma kritisoi Yhdysvaltojen politiikkaa Latinalaisessa Amerikassa ja kuvaa sitä harhaanjohtavaksi. Hänen mukaansa Donald Trumpin huumeiden vastainen retoriikka toimii tekosyynä, jonka varjolla yhteiskuntia militarisoidaan ja ohjataan poliittisesti väärille raiteille. ”Se on kuin harhaanjohtava väittelytemppu, eräänlainen harhautus,” sanoo Paloma.

Kolumbian sisäpolitiikassa Paloma vastustaa armeijan ylivaltaa ja pakollista asepalvelusta. Hän muistuttaa tuhansista niin sanotuista ”vääristä positiivisista” tapauksista (falsos positivos), joissa armeija surmasi siviilejä ja esitti heidät kapinallisiksi saadakseen tilastoihin näennäisiä voittoja.

”Militarismi ei ollut ratkaisu, koska äidit menettivät lapsensa,” sanoo Héctor Paloma viitaten Soachan äitien ja Medellínin etsivien äitien kamppailuun.

Soacha on Bogotán eteläpuolella sijaitseva työväenkaupunki, joka nousi kansainväliseen julkisuuteen juuri näiden väärien positiivisten tapausten vuoksi. Medellín puolestaan on Kolumbian toiseksi suurin kaupunki, joka kärsi 1980–1990-luvuilla huumekartellien väkivallasta ja jossa ihmisoikeusliikkeet, kuten etsivien äitien ryhmät, ovat sittemmin nousseet esiin.

Viesti rauhasta

Héctor Paloman viesti on selkeä: rauha ei synny armeijoiden voimasta tai ulkopuolisesta vallasta, vaan ihmisten omasta kyvystä luoda oikeudenmukainen ja elinkelpoinen yhteiskunta. Rauhan aktivsti Paloma nostaa esiin myös pitkäaikaisia kulttuurisia prosesseja, kuten Bogotán Britalia-alueen Kansanjuhla elämän puolesta (Carnaval Popular por la Vida) on jatkunut jo yli 37 vuotta ja kokoaa edelleen yhteen erilaisia järjestöjä ja yhteisöjä.

”Ihmiset tarvitsevat opiskelua, työtä, mutta myös iloa ja jonkunlaisen elämänprojektin”, sanoo Héctor Paloma.

---