Kaupunkiympäristön puolesta
Helsingin Kalliossa syntynyt ja kasvanut Ritva Hartzell tunnetaan aktiivisena kansalaisena ja kaupunkilaisena. Hänen taustaltaan löytyy monenlaista toimintaa niin kaupunkiympäristön puolesta kuin virkamiesten typeriä päätöksiä vastaan.
Ritva Hartzellin tausta on vasemmistolaisessa työläisperheessä, jossa isä oli demari ja äiti kommunisti. Vanhempien erilaiset poliittiset mieltymykset toivat perhe-elämään pienen pinnan alla kyteneen jännitteen.
Varsinainen omakohtainen poliittinen herääminen kommunismiin tapahtui yliopistossa 1960-luvun puolivälissä. Etevälle kirjallisuutta opiskelleelle nuorelle naiselle oli tarjolla monia mahdollisuuksia, mutta Hartzell valitsi opettajakoulutuksen Joensuussa.
Mutkaton ei opettajan ura ole ollut. Aktiivinen toiminta Demokraattisissa koulutyöntekijöissä ja avoimesti kommunistinen poliittinen asenne ovat asettaneet Hartzellin useiden ajojahtien ja työpaikkakiusaamisen kohteeksi, eikä virkoja ole uudistusmieliselle ja feministiselle opettajalle tahtonut löytyä.
Puistojen puolesta
1970-luvun taitteessa Ritva Hartzell innostui äitinsä kanssa puolustamaan Helsingin Alppiharjulla sijaitsevaa Josafatin kallioaluetta, johon kaavailtiin ensin massiivista liike- ja asuinrakennusta ja myöhemmin Urheilutalon lisärakennusta. Puistoa nousi puolustamaan kansanliike, jota voidaan pitää yhtenä ensimmäisistä kaupunkiympäristöliikkeistä.
Oppia käytiin hakemassa Tukholmasta. Hartzell oli talkooväen mukana pitämässä Josafatin kallioita siistinä, ja alueella järjestettiin erilaisia tapahtumia ja konsertteja. Mukana oli myös julkkiksia, ja tilattiinpa M.A.Nummiselta oikein kamppailulaulukin, Josafatin Jenkka.
Viimein vuonna 1992, kaksikymmentä vuotta kestäneen kamppailun jälkeen, Josafatin kalliopuisto avattiin virallisesti, ja Hartzell palkittiin toiminnastaan puiston puolesta.
Sittemmin Ritva Hartzell on ollut pelastamassa useita muutakin Helsingin puistoaluetta.
Julkisuudessa Hartzell on ollut myös Lenin-patsashankkeen tiimoilta. Hän on jo vuosia puuhannut patsasta Leninin nimikkopuistoon Helsinkiin. Sopiva teos on jo hankittu, mutta hanke on tyssännyt muutaman virkamiehen vastahankaisuuteen.
– Olihan Lenin sentään hetken aikaa Suomen päämies, jolta itsenäisyyskin käytiin hakemassa, perustelee Hartzell kulttuurihistoriallisesti merkittävää patsashanketta….
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
