Kävin tenttaamassa Juha Sipilää ja Antti Rinnettä Ruovedellä

Utelias kun olen, niin pitihän se ihan paikan päälle mennä katsomaan, miten Keskustan eduskuntavaalikampanja on pyörähtänyt käyntiin. Ja tietysti kutkutti päästä kasvotusten hiillostamaan puheenjohtajia Sipilää ja Rinnettä. Halusin kuulla valtiovarainministeri Rinteen perusteluja uudesta budjettiesityksestä, jossa leikataan ja säästetään ja silti puhutaan elvyttämisestä.

Leppoisa mies tämä Sipilä, totesin kun ennen tilaisuuden alkua hieman ehdimme vaihtaa ajatuksia ja kieltämättä rehdin tuntuinen kädenpuristus, jos siitä nyt jotain voi päätellä. Tilaisuuden juonsi entinen kansanedustaja ja televisiotoimittaja Markku Laukkanen, joka muistaakseni on toiminut myös Karjalan liiton puheenjohtajana.

Laukkanen tenttasi aluksi pirkanmaalaisia keskustalaisia eduskuntavaaliehdokkaita, josta kaksi asiaa jäi mieleeni. Lähes kaikki ehdokkaat painottivat yhteiskunnan roolin voimakkaampaa panostusta yritystoiminnan tukemisessa, nimenomaan ajatellen pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Varsin moni ehdokas oli myös taustaltaan yrittäjä. Myöhemmin puheenvuorossani pohdin miten tähän on tultu. Nimittäin kun aikanaan vasemmistoa syytettiin holhousyhteiskunnan ajamisesta, jossa ihmisten vastuu omasta elämästä sysätään yhteiskunnan hartioille ja samaan hengenvetoon oikeisto vaati vapaata markkinataloutta. Nyt sellainen on saatu ja meillä puhaltavat oikeistolaiset tuulet, niin vaaditaan yhteiskunnan holhousta yrittäjille.

Toinen, minua miellyttänyt asia oli kun kaikki ehdokkaat eivät juontaja Laukkasen maanitteluista huolimatta halunneet Suomea Natoon. Kovasti näytti Laukkasen kulkevan oikealla laidalla Keskustan kentässä, mikä tuli hyvin esiin hänen näkemyksessään Ukrainan tilanteesta ja siihen johtuneista syistä. Olin hänen kanssaan siitä jyrkästi eri mieltä, kun hän kertoi, kuinka ukrainalaiset muka halusivat Euroopan unioniin sen tähden kun ovat nähneet kuinka Itä-Euroopan maat liittyessään unioniin ovat vaurastuneet. Muistutin häntä kuinka valtaisat ovat esimerkiksi Unkarin leipäjonot ja miten romanikerjäläisiä lappaa pitkin Eurooppaa. Etupiirijaosta Ukrainassa on kyse, johon EU ja USA Naton voimin haluaa lyödä näppinsä, samansuuntaisen mielipiteen toi esille myös eräs ehdokas.

Mitä sitten jäi käteen Sipilän ja Rinteen paneelikeskustelusta, jota oli markkinoitu punamultaillaksi? Aluksi muisteltiin punamullan saavutuksia, ja Laukkanen jopa nosti esille, kuinka Sorsan–Virolaisen johdolla luotiin suomalainen pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, jota ajatusta myös Sipilä ja Rinne myötäilivät. Palautin heidät ruotuun muistuttamalla, kuinka maalaisliiton ja SKDL:n ja sitä kautta laajojen joukkojen avulla luotiin pohja hyvinvointiyhteiskunnalle ja suomalaiselle kattavalle sosiaaliturvalle, jota Päivi Uljas kirjassaan Taistelu sosiaaliturvasta on hyvin kuvannut.

Muuten paneeli oli sitä tuttua mitäänsanomatonta löpinää, kuten olemme television suurissa vaalikeskusteluissa tottuneet näkemään. Paljon puhuttiin sanomatta mitään ja pyörittiin lillukanvarsissa. Talouden tasapainottamista ja elvyttämistä kyllä sivuttiin, mutta siitä ei ottanut selvää vanha Hannukaan. Kun yritin nostaa keskusteluun työn ja pääoman välisen ristiriidan ja kerroin esimakuna paloja Esko Seppäsen uusimmasta kirjasta, jossa lyödään halki poikki ja pinoon, miten Suomessa ei työllä rikastu, kuinka kansallisuusvarallisuus on hävitetty demareiden myötävaikutuksella ja rikkaat tehneet valtavan puhalluksen – siihen ei haluttu tarttua.

Mitä tilaisuudesta jäi käteen tai mieleen? Se, että en ollut omieni joukossa, työläinen tai heikoimmassa asemassa oleva on vieraalla maaperällä porvaripuolueen tilaisuudessa. Siitäkin huolimatta kuinka ja mitä demarit ovat tehneet, niin tunsin enemmän läheisyyttä Rinteeseen kuin Sipilään. Rinne sentään puolusti Keskustan ristitulessa työläisen oikeuksia ja työsuhdeturvaa, eikä lämmennyt eläkeiän automaattiselle nostolle kun nykyiselläkään ei jakseta työelämässä eläkeikään asti.

Ja työläiset, köyhät ja syrjäytetyt, menkää joukolla porvarien ja eri puolueiden tilaisuuksiin ja kyseenalaistakaa nykymeno ja tuokaa omia ajatuksia ja vaihtoehtoja esille. Omissa porukoissa ja liemissä pyöriminen ja voivottelu ei ketään hyödytä.