Kehitysjärjestö vaatii hallitukselta kunnianhimoista linjaa

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo varoittaa, että ilmastonmuutoksen, eriarvoisuuden ja demokratian rapautumisen kaltaiset kriisit uhkaavat myös Suomea – ja että Orpo–Purran hallituksen leikkauspolitiikka on lyhytnäköistä tilanteessa, jossa globaalit ongelmat syövät taloutta miljardeilla.

Eurooppaa koetellut helleaalto toimii Fingon mukaan esimerkkinä siitä, miten nopeasti globaalit kriisit heijastuvat myös Suomeen. Järjestö julkaisi juuri vaaliohjelman, jossa se vaatii tulevalta hallitukselta johdonmukaista ja kunnianhimoista globaalipolitiikkaa.

”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu Fingo ry:n tiedotteessa (27.6.2026).

Globaalipolitiikan tarve ja kapitalismin ristiriidat

Järjestöjen mukaan Suomi tarvitsee globaalipoliittisen selonteon, joka yhdistäisi ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kansainväliset taloussuhteet, kehitysyhteistyön ja kestävän kehityksen. Fingon mukaan nykyinen järjestelmä tuottaa ristiriitoja, joissa teollisuusmaiden talouspolitiikka heikentää kumppanimaiden asemaa.

”Selonteko varmistaisi sen, että politiikkamme on johdonmukaista. On ristiriitaista yhdellä kädellä tukea kumppanimaitamme kehitysyhteistyöllä ja toisella kädellä osana teollisuusmaita asettaa niitä vaikeaan asemaan esimerkiksi velkoja, veroja ja kauppaa koskevissa kysymyksissä. Nyt rahaa virtaa globaalista etelästä pois merkittävästi enemmän kuin sinne menee kehitysyhteistyövaroina”, sanoo Nalbantoglu.

YK:n mukaan kehittyvät maat maksoivat vuonna 2024 velkojensa korkoihin noin 340 miljardia euroa, kun kehitysyhteistyön määrärahat olivat noin 150 miljardia euroa. Fingo näkee tämän rakenteellisena ongelmana, joka ylläpitää eriarvoisuutta ja heikentää globaalia vakautta.

Eriarvoisuus, demokratia ja kansalaisyhteiskunnan rooli

Eriarvoisuus on yksi ihmiskuntaa haastavista kriiseistä, ja Fingon mukaan se voi pitkällä aikavälillä johtaa epävakauteen ja konflikteihin. Järjestöt vaativat Suomea keskittymään kehityspolitiikassa olennaisimpaan: köyhyyden poistamiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen.

”Elämme historian taitekohdassa, jossa maailmanlaajuiset kriisit kytkeytyvät toisiinsa. Globaalit haasteet edellyttävät tasa-arvoisia kumppanuuksia sekä globaaleja ratkaisuja, ja kiire on kova. On ristiriitaista, että samaan aikaan sääntöpohjaista järjestelmää pyritään murentamaan ja sitoutuminen kansainvälisiin sopimuksiin horjuu. Toisenlainen maailma on mahdollinen, mutta se vaatii poliittista tahtoa”, sanoo Fingon vaikuttamistyön asiantuntija Anna Hyvärinen.

Hyvärisen mukaan kriisien seuraukset ovat vakavimpia maailman heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. ”Epävakaus toisella puolella maapalloa kantautuu ennen pitkää myös Suomeen. Maailman etu on Suomen etu. Ketään ei saa jättää jälkeen”, sanoo Hyvärinen.

Kansalaisyhteiskunnan rooli nähdään keskeisenä demokratian elinvoiman kannalta.

”Kansalaisyhteiskunta on demokratian elinvoiman perusta: se vahvistaa osallisuutta, puolustaa ihmisoikeuksia ja tuottaa konkreettisia, vaikuttavia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden asiantuntijuus tekee heistä korvaamattomia yhteistyökumppaneita muille toimijoille, kuten YK:lle. Siksi Suomen on määrätietoisesti tuettava kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä niin kotimaassa kuin globaalisti”, sanoo, Suomen Lähetysseuran ihmisoikeuksien ja vaikuttamistyön asiantuntija Roosa Rantala.

---