Kehitysmaa maailman terveydenhuollon huipulla

Alkuperäinen kirjoittaja: Ept

Kuuban terveydenhuollon nykyisyyttä voidaan ymmärtää
vain osana maan historiaa. Saavutukset ja ongelmat asettuvat oikeille paikoilleen,
kun selviää, mistä on lähdetty liikkeelle ja millaiset
ratkaisut ovat merkinneet kehityksen suunnan periaatteellista muuttamista.

Raskas perintö

Kolumbusta ja kolonialismia edeltävänä aikana Karibianmeren
saaret olivat neitseellisiä ja intiaaniväestön asuttamia.
Kuuban alistaminen Espanjan siirtomaaksi merkitsi maan rikkauksien ja alkuperäisväestön
häikäilemätöntä ryöstöä. Orjuuteen
suistetut intiaanit kuolivat saarella käytännössä sukupuuttoon.

Siirtomaakaudella vähäiset terveydenhuollon resurssit oli suunnattu
vain yhteiskunnan huipun, plantaasinomistajien sekä siviili- ja sotilasviranomaisten
ylimmän kerroksen palvelukseen. Harvalukuiset ulkomailla koulutuksensa
saaneet lääkärit työskentelivät kaupungeissa. Maaseudulla
terveydenhuollon palveluja tuottivat itseoppineet lapsenpäästäjät
ja luonnonlääkinnän harjoittajat. Maassa ei ollut lääketieteellisiä
tiedekuntia eikä sairaanhoitajakouluja.

Ensimmäinen merkittävä käänne tapahtui 1800-luvun
alussa. Tuolloin maan valistuneimmat lääkärit aloittivat
toiminnan Kuubaa raskaasti kuormittavia tartuntatauteja vastaan. Tohtori
Don Toma Romey käynnisti isorokkorokotukset. Isorokon lisäksi
tartuntatautien lista oli pitkä: malariaa, keltakuumetta, koleraa,
lavantautia, kurkkumätää, poliota… ja uhrien, erityisesti
lasten määrä oli kammottava.

Vuosisadan lopulla tohtori Carlos Juan Finley ryhtyi tutkimaan keltakuumetta
ja esitti vuonna 1881 myöhemmin oikeaksi osoittautuneen hypoteesinsa
sairaudesta ja sen tarttumisesta Aedes aegypti -sääsken välityksellä.
Toinen tärkeä toimi oli Kuuban kansallisen terveydenhuollon sihteeristön
perustaminen vuonna 1909 Finleyn johdolla. Sen tavoitteena oli maan terveydenhuollon
juridisen perustan luominen, muun muassa tarttuvien tautien hallitsemiseksi.

Tämän jälkeen Kuuban kansallisessa terveydenhuollossa
alkoi runsaat 30 vuotta kestänyt taantuminen. Kuilu terveydenhuollon
mahdollisuuksien ja väestön ja yhteiskunnan tarpeiden välillä
kasvoi yhä syvemmäksi. Sosiaaliset ongelmat kärjistyivät,
köyhyys lisääntyi ja sen myötä mahdollisuudet muun
muassa kontrolloida tartuntatauteja. Terveydenhuollon palvelut jakautuivat
maantieteellisesti ja sosiaallisesti äärimmäisen epäoikeudenmukaisesti,
pääasiallisesti Havannaan ja niille kuubalaisille, joilla oli
varaa maksaa yksityissektorille.

Vuosi 1959 ratkaiseva käänne

Kuuban vallankumous merkitsi uutta strategista suuntaa maan kehityksessä.
Terveydenhuolto oli ja on edelleen vallankumouksen erityishuomion kohteena.

Terveydenhuoltoon on panostettu vähintään yhtä voimallisesti
kuin väestön koulutus- ja sivistystason kohottamiseen. Lähtökohtana
oli kansallisen terveydenhuollon kokonaisvaltainen kehittäminen vastaamaan
sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja väestön elämänlaadun
kohentamista.

Kuuban saavutukset terveydenhuollon ja koulutuksen alueella kietoutuvat
toisiinsa, tukevat toisiaan ja ovat olleet mahdollisia väestön
vankan tuen ja osallistumisen ansiosta.

Tartuntataudit hallintaan

Vallankumouksen jälkeen tartuntataudit muodostivat edelleen polttavan
ongelman. Niinpä niiden torjunta oli uuden terveydenhuollon prioriteettilistan
kärjessä. Kuuban kansallisen rokotusohjelman luominen ja toteuttaminen
on ollut näyttävä menestystarina, jonka saavutukset on noteerattu
kansainvälisesti.

Maailman terveysjärjestö WHO on huomioinut Kuuban myönteiset
tulokset: vuonna 1973 järjestö antoi Kuuballe sertifikaatin malarian
eliminoimisesta. Vuoden 1967 jälkeen maassa ei ole todettu yhtään
paikallista malariatapausta. Vuonna 1993 oli seuraavan WHO-sertifikaatin
vuoro: Kuuban todettiin ensimmäisenä maana onnistuneen villin
polioviruksen hävittämisessä. Joukkomittaisten rokotuskampanjoiden
ansiosta rokotuskattavuudet ovat nousseet riittävälle tasolle
(yli 90 % alle 50-vuotiaista), minkä seurauksena villiä poliovirusta
tai sen aiheuttamia sairaustapauksia ei ole todettu vuoden 1970 jälkeen.

Kuuban kansallisen rokotusohjelman toteuttaminen on osaltaan vaikuttanut
väestön yleiseen terveydentilaan ja elämänlaatuun, sen
kustannusvaikutukset ovat olleet positiiviset. Lapsikuolleisuus on alentunut
merkittävästi. Vuonna 1997 se on oli 7.4 promillea (USA:ssa samana
vuonna 8.2) ja kansantuotteeseen suhteutettu alle 5-vuotiaiden kuolleisuus
on maailman alhaisin.

Kuuban kunnianhimoiset strategiset tavoitteet ovat pakottaneet panostamaan
paitsi terveydenhuollon määrälliseen kehittämiseen —
lääkäreiden ja muun henkilöstön koulutukseen —
myös laadullisiin seikkoihin. Yleislääkäripohjainen,
ilmainen sekä kaupunki- että maaseutuväestöä tasaveroisesti
palveleva terveydenhuolto turvaa parhaiten sairauksien varhaisen diagnostiikan
ja hoidon. USA:n kauppasaarron puristuksessa Kuuban on ollut pakko kiinnittää
huomiota omaan, korkeatasoiseen rokotetuotantoon tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Lääketieteellis-biologinen perustutkimus on johtanut poikkeuksellisiin
saavutuksiin geeniteknologian sovelluksissa, minkä myönteiset
vaikutukset — esimerkiksi rokotetuotannossa — ovat heijastuneet terveydenhuollon
ulkopuolellekin. Ulkomaankaupan tulot ovat lisääntyneet ja vienti
monipuolistunut ja riippuvuus pelkästä raaka-ainesektorista on
vähentynyt.

Toimiva perusterveydenhuolto

Kuubassa perusterveydenhuollosta vastaa yleislääkäri,
jonka vastuuväestö koostuu keskimäärin noin 120 perheestä
eli 600–1 000 ihmisestä. Perhelääkäri — joksi kuubalaista
väestövastuulääkäriä maassa kutsutaan — työskentelee
yhdessä terveydenhoitajan kanssa, vastaa akuuttien ja pitkäaikaisempien
sairauksien hoidosta sekä ehkäisevästä terveydenhuollosta,
kuten äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta ja rokotuksista omalla alueellaan.

Perhelääkärillä on työssään mahdollisuus
tehdä kotikäyntejä, myös akuuteissa sairaustapauksissa.
Tavoitteena onkin pidetty sitä, että perhelääkäri
tapaisi alueensa asukkaat kahdesti vuodessa. Tämä helpottaa ehkäisevän
terveydenhuollon toteuttamista ja edistää lääkärin
tutustumista potilaiden ja vastuuväestön sosiaalisiin olosuhteisiin.

Erikoissairaanhoidon palveluja tuottaa kolmiportainen järjestelmä.
Perhelääkärin tukena toimivat erikoislääkärien
konsultaatioita antavat poliklinikat. Erikoissairaanhoito vuodeosastoilla
tapahtuu aluetason, provinssien ja yliopistojen lääketieteellisten
tiedekuntien sairaaloissa.

Huippuosaamista ja erikoistumista

USA:n kauppasaarrosta ja muista vastoinkäymisistä huolimatta
Kuuban panostaminen koulutukseen ja terveydenhuoltoon on tuottanut tuloksia,
jotka ovat poikkeuksellisia kehitysmaiden oloissa. Tulokset eivät ole
vain määrällisiä: maan omista tiedekunnista valmistuu
riittävä määrä perusterveydenhuollon lääkäreitä
ja spesialisteja, joita Kuuba on tarvittaessa pystynyt lähettämään
ulkomaille, esimerkiksi luonnononnettomuuksissa. Kuuba tarjoaa mahdollisuuden
lääketieteen opintoihin monien kehitysmaiden nuorille. Myös
USA:n kansalaisille on avautumassa tie lääketieteen opintoihin.

Lääketieteellis-biologinen perustutkimus on mahdollistanut
muun muassa korkeatasoisen rokotetuotannon. Tutkimus ja tuotanto ovat kiinteässä
yhteistyössä keskenään useamman laitoksen puitteissa.
Kenties tunnetuimpia tämän alueen yksiköitä ovat Geeni-
ja bioteknologian keskus CIGB ja Finlay-instituutti.

CIGB valmistaa ja vie tällä hetkellä yli 50 maahan interferonivalmisteita,
streptokinaasia, hepatiitti B-rokotetta, HIV- ja hepatiitti C-diagnostiikan
välineistöä, ihmisen ihon kasvutekijää ja interleukiinia
sekä monia muita sairauksien diagnostisointiin ja hoitoon käytettäviä
valmisteita.

Finlay-instituutti on kehittänyt meningiittirokotteen, joka mahdollistaa
immunisoinnin aivokalvontulehdusta aiheuttavan meningokokin B- ja C-kantoja
vastaan. Tällä hetkellä USA:ssa ja Euroopassa käytettävä
rokote ehkäisee vain C-kannan aiheuttaman taudin. Suuret kansainväliset
rokotevalmistajat ovat osoittaneet kiinnostusta Kuuban saavutuksia kohtaan,
mikä on omiaan murentamaan kauppasaartoa.

Kuubassa toimii monia maineikkaita erikoissairaanhoidon laitoksia, jotka
tarjoavat palvelujaan myös ulkomaalaisille. Laitoksista merkittävimpiin
kuuluu Kansainvälinen silmäsairauksien klinikka, joka tunnetaan
myös Camilo Cienfuegos-keskuksena. Siellä on keskitytty erityisesti
verkkokalvon sairauksiin, joista ongelmallisimpiin kuuluvaa retinitis pigmentosaa
on tutkittu ja hoidettu vuosikymmeniä ainutlaatuisella menetelmällä.
Menetelmä kantaa kehittäjänsä tohtori Orfilio Pelaezin
nimeä. Neurologian, traumatologian ja ortopedian sekä ihosairauksien
alalla toimii myös kansainvälistä mainetta saavuttaneita
klinikoita ja keskuksia.

Ongelmia ja haasteita

Kauppasaarto ja sosialistisen maailmanyhteisön hajoaminen 90-luvun
alussa aiheuttivat vastoinkäymisiä myös terveydenhuollossa.
Käytännössä tämä on merkinnyt lääketuotannon
ja -huollon vaikeuksia, joita on pyritty lieventämään etsimällä
uusia kauppa- ja yhteistyökumppaneita sekä solidaarisuuskampanjoilla,
joihin kuuluu esimerkiksi Euroopassa toteutettava MediCuba-hanke. Sen tavoitteena
on hankkia rahaa lääkkeiden raaka-aineiden toimittamiseksi Kuuban
lääketehtaille, millä tuetaan maan oman lääketeollisuuden
tieto-taitoa ja työllisyyttä ja myös osaltaan väestön
lääkehuoltoa. Suomessa tätä työtä tekee MediCuba
Finlandia -järjestö.

90-luvun vaikeina vuosina Kuuba onnistui säilyttämään
terveydenhuoltojärjestelmän perustoimintakyvyn, osittain väestön
tietoisuuden ja uhrautuvaisuuden ansiosta, osittain maan hallituksen periaatteellisilla
ratkaisuilla, joiden ansiosta terveydenhuollon rahoitus säilytti osuutensa
valtion budjetissa.

Toimintakykyistä järjestelmää tarvitaan edelleen,
sillä tartuntatautien tilalle ovat tulleet uudet haasteet: sydän-
ja verisuonisairaudet, diabetes, syöpäsairaudet ja tapaturmat.
Niiden ehkäisy vaatii kansallisten resurssien oikeaa kohdentamista
ja kansainvälistä yhteistyötä. Sydäninfarktin torjunnastahan
Suomellakin olisi paljon myönteistä kokemusta tarjottavanaan.

Viitteet:

Jyrki Lohva: Painppisteinä perusterveydenhuolto ja tasokas tutkimus,
Cuba Si 2/2000 (Suomi-Kuuba-seuran lehti)

Esa Tulkki: useita kirjoituksia Cuba Si -lehden numerossa 2/2000