Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Kehitysmaiden edut eivät näy EU:n kauppapolitiikassa

    Arkiston arkiston artikkeli
    28.10.2005 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: TA nro 43/2005.

    Euroopan unioni on perustamissopimuksessaan sitoutunut harjoittamaan kehitysyhteistyöpolitiikkaa, jolla edistetään erityisesti heikoimmassa asemassa olevien kehitysmaiden kestävää ja taloudellista kehitystä, asteittaista yhdentymistä maailmantalouteen sekä köyhyyden torjuntaa. Unioni ilmoittaa olevansa kehitysmaiden tärkein yhteistyökumppani, koska se jäsenvaltioineen antaa yli puolet kaikesta virallisesta kansainvälisestä avusta. Lisäksi EU on kehitysmaiden suurin kauppakumppani sekä tärkein ulkoimainen sijoittaja.

    Käytännössä asia ei välttämättä ole näin ruusuinen. Turkulainen VTM Susanna Nieminen onkin tuoreessa opinnäytetyössään tutkinut, miten kehitysmaiden taloudellisia etuja todella huomioidaan ja mikä on eri instituutioiden rooli unionin päätöksenteossa. Tutkimus kohdistui siis varsinaisen kehitysyhteistyöpolitiikan ulkopuolelle sijoittuviin, lähinnä kauppapoliittisiin hankkeisiin.

    Sitoumukset eivät toteudu

    Nieminen tutki neljää päätöksentekoprosessia, joiden lopputulemilla – direktiiveillä ja asetuksilla – voi olla vaikutuksia kehitysmaissa valmistettujen tuotteiden tuontiin unionin alueelle. Tällaiset säädökset voivat koskea esimerkiksi tuotteissa käytettyjä väriaineita tai elintarvikehygieniaa. Esimerkiksi torjunta-ainejäämien hyväksytty enimmäismäärä saattaa merkitä kehitysmaiden tuottajille uudenlaisten tuotantomenetelmien opettelua.

    Euroopan unionin päätöksentekoprosessiin vaikuttavat asiaa valmistelevat elimet (esimerkiksi ulkosuhteiden tai kauppapolitiikan pääosasto), eri instituutiot (parlamentti, komissio, neuvosto) sekä niiden sisällä käytettävät, asiasta riippuen vaihtelevat päätössäännöt.

    Yleishavaintona Susanna Nieminen huomasi, että EU:n sitoumukset kehitysmaiden huomioon ottamisesta eivät sen hajanaisessa päätöksenteossa toteudu hyvin. Eri elimissä on myös huomattavia eroja. Parlamentissa kehitysmaiden näkökulma tuli paremmin huomioon kuin komission esityksissä, joissa kehitysmaiden näkökulma ei yhdessäkään tapauksessa noussut esille.

    – Niissä tapauksissa, joissa kehitysmaiden taloudelliset edut huomioitiin päätösprosessin aikana, parlamentti oli liikkeellepaneva voima. Erityisen merkittävässä asemassa oli päätöksiä valmisteleva valiokunta, toteaa Nieminen.

    Suuri ja hankala EU

    Tutkittujen tapausten perusteella EU ei uusia kauppasäädöksiä laatiessaan juurikaan huomioi kehitysmaiden asemaa tai näkökulmaa, vaikka perustamissopimuksessa näin luvataankin. On kyseenalaista, tukeeko EU:n harjoittama muu politiikka sen julkituomia kehitysyhteistyöpoliittisia tavoitteita.

    Nieminen korostaa, miten neljän tutkimustapauksen pohjalta ei vielä voi tehdä yleistäviä johtopäätöksiä. Uusille tutkimuksille on siis tarvetta. Hankalaksi tilanteen tekee unionin poliittisen koneiston koko. Erilaisia päätöksentekoon vaikuttavia tahoja, instituutioita ja asiakirjoja on paljon.

    – Tutkimus opetti kantapään kautta, että Euroopan unionia on vaikea tutkia johdonmukaisesti ja kattavasti, sanoo Nieminen.

    MARKO KORVELA


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Perinteiset maatalousmenetelmät voivat auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Laiduntaminen on yksi keskeisistä tavoista ylläpitää avoimia elinympäristöjä
    Tutkimus
    29.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehostunut maatalous uhkaa Natura 2000 -alueita

    ”Suurin uhka biodiversiteetin säilymiselle Euroopan Natura 2000 -suojelualueilla liittyy maatalouden tehostumiseen, kuten torjunta-aineiden käyttöön, ylilaiduntamiseen ja pie

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Screenshot 2025 11 17 215240
    Politiikka
    26.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    ETUC: Minimipalkkadirektiivion voitto työntekijöille

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!