Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Kuka viime kädessä päättää köyhän lääkityksestä?

    Politiikka
    Avainsanat: kela, terveydenhuolto, lääkekorvaukset
    25.2.2026 - 10:30
    Liisa Taskinen
    Digilehti: Tiedonantaja helmikuu 2026
    roberto sorin RS0 h pyByk unsplash
    Kuva: Roberto Sorin/Unsplash

    Sairausvakuutuslaki koskee kaikkia Suomen kansalaisia ja oleskeluluvan saaneita muiden maiden kansalaisia. Lakiin kuuluu muun muassa sairauden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden korvaukset. Kela-kortti kertoo, että henkilö on oikeutettu sairausvakuutuslain mukaisiin korvauksiin.


    Lääkekorvaukset jakautuvat peruskorvattaviin (40 prosenttia hinnasta), alempaan erityiskorvausluokkaan (65 prosenttia) ja ylempään erityiskorvausluokkaan (100 prosenttia) sen jälkeen, kun 70,33 euron alkuomavastuu on maksettu. Lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekatto vuonna 2026 on 636,12 euroa. Sen ylityttyä loppuvuoden ajan omavastuu on 2,50 euroa lääkettä kohti.


    Lääkkeen rajoitettu korvaus tarkoittaa, että korvaus myönnetään vain tietyin edellytyksin, kuten tiettyyn sairauteen tai sairauden vaikeusasteeseen. Korvausta varten vaaditaan hoitavan lääkärin B‑lausunto, jossa lääkityksen tarpeellisuus perustellaan. Viime kädessä Kela päättää korvauksen myöntämisestä. Koska kyseessä ovat usein hyvin kalliit lääkkeet, ei kaikilla ole mahdollisuutta ostaa lääkettä ilman korvauksia. Periaatteessa hyvinvointialueilla on mahdollisuus antaa lääkkeet myös avohoitopotilaille, mutta tiukat budjetit eivät tätä useinkaan salli.


    Valtioneuvosto hyväksyy diagnoosit, joiden lääkitys kuuluu erityiskorvattavuuden piiriin. Lääkkeen myyntiluvan haltija (kotimainen lääketehdas tai maahantuoja) hakee Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivalta hintalautakunnalta (Hila) korvausoikeutta. Tuolloin Hila vahvistaa myös lääkkeen kohtuullisen tukkuhinnan. Läheskään kaikille lääkkeille ei haeta korvausoikeutta, vaan ne halutaan myydä kalliimmalla kuin Hilan määrittämä hinta. Kela puolestaan päättää tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden perusteella lääkevalmistetta tai kliinistä ravintovalmistetta koskeva korvausoikeus voidaan myöntää.

    Valtioneuvosto hyväksyy diagnoosit, joiden lääkitys kuuluu erityiskorvattavuuden piiriin.

    Korvaukset toimeentulotukena lakimuutoksen jälkeen


    Vähäiset terveydenhuoltomenot sisältyvät toimeentulotuen perusosaan, eikä niitä hyväksytä erikseen menoina. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi ilman lääkärin määräystä ostettavat käsikauppalääkkeet ja -valmisteet, perusvoiteet, vitamiinit ja laastarit.


    Muina perusmenoina voidaan hyväksyä terveydenhuollon ammattihenkilön määräyksellä hankitut lääkkeet ja valmisteet, jotka ovat välttämättömiä (aiemmin: tarpeellisia) asiakkaan sairauden tai terveysongelman hoidossa. Lisäksi voidaan huomioida joitakin sellaisia menoja, jotka eivät johdu sairauden hoidosta, kuten esimerkiksi kustannukset hedelmöityshoidosta, ehkäisypillereistä, kuparikierukasta ja hormonikierukasta. Ilman lääkemääräystä ostettavia nikotiinikorvaustuotteita ei enää huomioida. Sen sijaan menoina voidaan huomioida hyvän hoitokäytännön mukaiset, lääkärin määräämät vieroitushoitovalmisteet, jotka eivät sisällä nikotiinia.


    Lisäksi muina korvattavina perusmenoina voidaan hyväksyä asiakkaan alkuomavastuu, lääkekohtainen omavastuu vuosiomavastuun ylittymisen jälkeen, annosjakeluasiakkaan ja apteekkisopimusasiakkaan maksettavaksi jäävät annosjakelupalkkioiden kohtuulliset kustannukset, apteekkisopimusasiakkaille koituvat kohtuulliset pakkausmateriaalikustannukset sekä lääkkeen annosteluun liittyvä välttämätön tarvike, esimerkiksi lääkemääräyksellä määrätty Babyhaler tai muovidosetti.


    Joistakin valmisteista tarvitaan erillinen lääketieteellinen selvitys, jonka perusteella arvioidaan valmisteen välttämättömyys asiakkaan hoidossa.

    Maksusitoumus


    Lääkkeiden ostoa varten potilas saa maksusitoumuksen apteekkiin. Jos asiakas tarvitsee valmistetta, joka ei kuulu maksusitoumuksella lääkekustannuksiin katettaviin valmisteisiin, asiakkaan tulee hakea rajattua maksusitoumusta ja esittää hakemuksensa liitteenä lääkemääräys sekä lääkärin, erikoislääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön laatima lääketieteellinen selvitys lääkkeen tai valmisteen tarpeellisuudesta.


    Selvitysten perusteella Kela tekee yksilöllisen arvion valmisteen välttämättömyydestä asiakkaan sairauden hoidossa ja päätöksen rajatun maksusitoumuksen myöntämisestä. Tällaisia valmisteita ovat esimerkiksi lääkemääräyksellä määrätyt haavanhoitotuotteet leikkauksen jälkitilaan tai pitkäaikaiseen palovamman tai säärihaavan hoitoon, rajoitetusti korvattavat lääkkeet, jos asiakkaalle ei ole myönnetty korvausoikeutta, potilaskohtaiset erityislupavalmisteet ja niihin liittyvä erityislupamaksu sekä ei‑korvattava lääkevalmiste, joka maksaa yli 200 euroa.


    Esimerkkinä voidaan käyttää nyt suosittuja ja tehokkaita, mutta kalliita lihavuuslääkkeitä, joista kaikki eivät ole edes peruskorvattavia. Kela voi myöntää rajatun maksusitoumuksen hoitavan lääkärin selvityksen perusteella, hyvin tiukoin kriteerein.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    OAJn valtuusto varoittaa, että kesälomien siirtoa koskeva keskustelu ohittaa lasten ja nuorten oppimisen tarpeet. Kuva ADKPhoto CCO 0.0
    Politiikka
    10.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ohjaako kesälomien siirtoa elinkeinoelämä?

    Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n valtuusto arvostelee jyrkästi julkisuudessa jälleen noussutta keskustelua koulujen kesälomien siirtämisestä.

    Seitsemän kassaa on tarjonnut jäsenilleen tukea työn etsimiseen, CVn päivittämiseen ja tekoälyn hyödyntämiseen työnhaussa. Kuva Colin CCO 4.0
    Politiikka
    9.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kassat paikkaavat palveluaukkoja – 70 000 käyttökertaa paljastaa työnhakijoiden tuen tarve kasvanut

    Kaivokadun uudistus muuttaa Helsingin ydinkeskustaa ja herättää kysymyksiä pääoman vallasta kaupunkitilassa. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Uutiset
    8.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Helsinkiin rakennetaan kävelykeskusta

    Komealupiini hyötyy suomalaisesta maaperämikrobistosta, mikä vauhdittaa sen leviämistä ja uhkaa niittyjen monimuotoisuutta. Kuva Satu Ramula
    Tutkimus
    7.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Komealupiini hyötyy suomalaisesta maaperästä – Turun yliopiston tutkimus paljastaa vieraslajin menestyksen mekanismeja

    Crescendo muistomerkki kunnioittaa punaisten puolella taistelleiden kaatuneiden sekä vankileireillä menehtyneiden muistoa. KuvaToivo Koivisto
    Politiikka
    6.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kantakaupungin kommareiden puheenjohtaja korostaa yhteisvoimaa ja tietoisuuden kasvua muutoksen välineenä

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!